Joukkorahoituksen kehitys Suomessa vuosina 2017-2019

Abstract

Joukkorahoitus on rantautunut Suomeen jo noin vuosikymmentä sitten. Perinteisiin rahoituslähteisiin verrattuna joukkorahoitus on ollut uusi asia ja se on digitalisoinut ja luonut uusia rahoitusmahdollisuuksia niin oikeushenkilöille kuin luonnollisille henkilöille. Sijoitusmarkkinoille se on myös luonut uusia sijoitusmahdollisuuksia.

Joukkorahoitus voidaan jakaa eri joukkorahoitusmuotoihin, jotka ovat sijoitusmuotoinen, lainamuotoinen, hyödyke- ja vastikemuotoinen ja lahjamuotoinen joukkorahoitus sekä vertaislainaus. Joukkorahoitusmuotojen välillä on eroja niin siltä osin, mitä varten rahoitusta haetaan ja mitä rahoitusta vasten annetaan.

Joukkorahoituksen ja joukkorahoitusmuotojen tarjonta ja kerätyn kokonaispääoman määrä on ollut kasvusuuntaista vuosien 2017- 2019 aikana. Vuonna 2017 – 2019 Suomessa on toiminut 13 joukkorahoituspalveluita tarjoavaa yritystä, joista jokainen on ollut erikoistunut tietyn tai tiettyjen joukkorahoitusmuotojen välittämiseen.

Joukkorahoituksen ja joukkorahoitusmuotojen kysyntä ja joukkorahoituskampanjoiden kokonaismäärä on ollut kasvusuuntaista vuosien 2017 – 2019 välillä ja ne ovat kulkeneet linjassa tarjonnan kanssa.

Suomen lainsäädännössä joukkorahoitukseen on jouduttu reagoimaan sillä joukkorahoituksen ollessa vielä suhteellisen uusi asia ei Suomen lainsäädäntöä ole voitu soveltaa joukkorahoitukseen tehokkaasti. Suomen lainsäädännössä joukkorahoituksen sääntelyä varten on laadittu uusia lakeja, tehty muutoksia jo annettuihin lakeihin ja pantu täytäntöön Euroopan unionin asettamia direktiivejä ja asetuksia. Tarkoituksena on ollut tarkentaa ja tehdä tehokkaammaksi sääntelyä joukkorahoituksesta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa lukijalle yleispätevä kuva siitä, miten joukkorahoitus on kehittynyt Suomessa vuosina 2017 – 2019. Tutkimuksen alussa kerrotaan joukkorahoituksesta käsitteenä ja tutkimuksen edetessä käsitellään joukkorahoituksen tarjonnan, kysynnän ja lakisäätelyn kehittymistä rajattujen vuosien aikana. Tutkimukseen kerätään tietoa joukkorahoituksen kehityksestä käsittelevistä lähteistä.

Tutkimuksen tuloksena voidaan havaita, että joukkorahoituksen tarjonta ja kysyntä ovat olleet kokonaisuudessaan kasvusuuntaisia, vaikka kasvu onkin hidastunut vuoteen 2019 mennessä. Lakisääntelystä voidaan havaita, että joukkorahoituksen lakisääntely on kehittynyt ja tarkentunut vuosien 2017 – 2019 aikana.