Gastroskiisipotilaan hoitotyön erityispiirteet
Karjalainen, Sini (2020)
Karjalainen, Sini
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263842
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata gastroskiisipotilaan hoitoa ja siihen liittyviä erityispiirteitä. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää millaisia erityispiirteitä gastroskiisipotilaan hoidossa on hoitotyön näkökulmasta. Tavoitteena on lisätä hoitohenkilökunnan tietämystä gastroskiisipotilaan hoidosta ja hoitomenetelmistä. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tulosten analysointi tehtiin sisällön analyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella gastroskiisipotilaan hoito on jaettu vaiheisiin syntymästä tehohoidon päättymiseen. Syntymän jälkeen potilaalla on edessä välitön hätätila. Elintoimintojen stabiloitumisen jälkeen hoito keskittyy suoliston ja elinten suojelemiseen. Operatiivisen hoidon tavoitteena on sulkea suolet ja elimet vatsaonteloon minimoiden niiden vaurioituminen. Tähän on kaksi tapaa: suorasulku heti syntymän jälkeen tai siilohoito. Vatsanpeitteiden sulkemisen jälkeen aloitetaan enteraalinen ravitsemus. Enteraalisen ravitsemuksen aloituksessa on haasteita, johtuen suoliston vaurioitumisesta sikiöaikana. Enteraaliseen ravitsemukseen pääseminen kesti 17 vuorokautta, ellei komplikaatioita esiintynyt. Komplikaatioiden ilmaantuminen on yleistä ja vaikeuttaa merkitsevästi hoidon etenemistä.
Gastroskiisin hoito on yksilöllistä ja hoitomenetelmät eroavat vaikeusasteen mukaan. Hoito vaatii vankkaa tietotaitoa ja kokemusta vaativasta tehohoidosta. Gastroskiisi on perheelle haastava kokemus ja he tarvitsevatkin emotionaalista tukea, kohdatessaan lapsensa sairauden sekä ohjausta hoitojakson aikana. Hoidon ennuste on lähtökohtaisesti hyvä, mutta komplikaatioiden esiintyminen hankaloittaa hoitoa. Jatkotutkimusaiheiksi nousi hoidon tulosten tutkiminen ja menetelmien soveltaminen suomalaisessa sairaanhoidossa, etenkin ravitsemushoidon erityispiirteiden osalta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella gastroskiisipotilaan hoito on jaettu vaiheisiin syntymästä tehohoidon päättymiseen. Syntymän jälkeen potilaalla on edessä välitön hätätila. Elintoimintojen stabiloitumisen jälkeen hoito keskittyy suoliston ja elinten suojelemiseen. Operatiivisen hoidon tavoitteena on sulkea suolet ja elimet vatsaonteloon minimoiden niiden vaurioituminen. Tähän on kaksi tapaa: suorasulku heti syntymän jälkeen tai siilohoito. Vatsanpeitteiden sulkemisen jälkeen aloitetaan enteraalinen ravitsemus. Enteraalisen ravitsemuksen aloituksessa on haasteita, johtuen suoliston vaurioitumisesta sikiöaikana. Enteraaliseen ravitsemukseen pääseminen kesti 17 vuorokautta, ellei komplikaatioita esiintynyt. Komplikaatioiden ilmaantuminen on yleistä ja vaikeuttaa merkitsevästi hoidon etenemistä.
Gastroskiisin hoito on yksilöllistä ja hoitomenetelmät eroavat vaikeusasteen mukaan. Hoito vaatii vankkaa tietotaitoa ja kokemusta vaativasta tehohoidosta. Gastroskiisi on perheelle haastava kokemus ja he tarvitsevatkin emotionaalista tukea, kohdatessaan lapsensa sairauden sekä ohjausta hoitojakson aikana. Hoidon ennuste on lähtökohtaisesti hyvä, mutta komplikaatioiden esiintyminen hankaloittaa hoitoa. Jatkotutkimusaiheiksi nousi hoidon tulosten tutkiminen ja menetelmien soveltaminen suomalaisessa sairaanhoidossa, etenkin ravitsemushoidon erityispiirteiden osalta.