Diabeteshoitajien osaaminen ja täydennyskoulutuksen tarpeet
Konga, Linda; Miikkulainen, Emilia (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263882
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen koulutus diabeteshoitajilla on ja minkälaista täydennyskoulutusta diabeteshoitajat kaipaavat. Tavoitteena oli saada kuva diabeteshoitajien kokemista koulutustarpeista diabeteshoitotyössä.
Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella, jossa oli määrällisiä ja avoimia kysymyksiä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin N=455 Diabeteshoitajat ry:n jäsenelle. Kyselyyn vastasi n=43, eli vastausprosentiksi saatiin 9,45. Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti Tixeliä käyttäen, ja avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan enemmistö vastaajista koki, ettei ole saanut riittävästi osaamista diabeteshoitotyöhön perustutkinnostaan. Vastaajista enemmistö koki saaneensa hyvin tai melko hyvin lisäkoulutusta diabeteshoitotyöhön. Suurin osa vastanneista työskenteli tyypin 1 diabeteksen kanssa. Eniten vastaajat kokivat tarvitsevansa lisäosaamista tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Lisäosaamista vastaajat kokivat tarvitsevansa myös lääkehoidossa, hoidonohjauksessa sekä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Lähes kaikki vastaajista (n=42) oli käynyt jonkun täydennyskoulutuksen. Ammattikorkeakoulun diabeteshoitotyön 30 op erikoistumisopinnot oli käynyt n=21 ja diabetesliiton viisi päivää kestävän diabeetikon hoidon peruskurssin oli käynyt n=20.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, etteivät vastaajat koulutusalasta riippumatta saaneet riittävästi osaamista perustutkinnosta diabeteshoitotyöhön. Enemmistöllä saatu täydennyskoulutus diabeteshoitotyöhön on ollut riittävä.
Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa vastaavanlainen kysely suuremmalle ryhmälle. Suuremmalle ryhmälle tehty tutkimus antaisi luotettavamman ja kattavamman tuloksen. Kohdennettu tutkimus tiettyyn hoidonryhmään, esimerkiksi raskausdiabetekseen voisi antaa tuloksista vieläkin tarkemman kuvan.
Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella, jossa oli määrällisiä ja avoimia kysymyksiä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin N=455 Diabeteshoitajat ry:n jäsenelle. Kyselyyn vastasi n=43, eli vastausprosentiksi saatiin 9,45. Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti Tixeliä käyttäen, ja avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan enemmistö vastaajista koki, ettei ole saanut riittävästi osaamista diabeteshoitotyöhön perustutkinnostaan. Vastaajista enemmistö koki saaneensa hyvin tai melko hyvin lisäkoulutusta diabeteshoitotyöhön. Suurin osa vastanneista työskenteli tyypin 1 diabeteksen kanssa. Eniten vastaajat kokivat tarvitsevansa lisäosaamista tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Lisäosaamista vastaajat kokivat tarvitsevansa myös lääkehoidossa, hoidonohjauksessa sekä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Lähes kaikki vastaajista (n=42) oli käynyt jonkun täydennyskoulutuksen. Ammattikorkeakoulun diabeteshoitotyön 30 op erikoistumisopinnot oli käynyt n=21 ja diabetesliiton viisi päivää kestävän diabeetikon hoidon peruskurssin oli käynyt n=20.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, etteivät vastaajat koulutusalasta riippumatta saaneet riittävästi osaamista perustutkinnosta diabeteshoitotyöhön. Enemmistöllä saatu täydennyskoulutus diabeteshoitotyöhön on ollut riittävä.
Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa vastaavanlainen kysely suuremmalle ryhmälle. Suuremmalle ryhmälle tehty tutkimus antaisi luotettavamman ja kattavamman tuloksen. Kohdennettu tutkimus tiettyyn hoidonryhmään, esimerkiksi raskausdiabetekseen voisi antaa tuloksista vieläkin tarkemman kuvan.