Valtionperinnön selvittäminen pesänhoitajan näkökulmasta

Abstract

Uuden, vuoden 1965 perintökaaren mukaan valtio on oikeutettu perintöön, jollei perittävältä jää serkkuja läheisempiä sukulaisia, puolisoa tai testamenttia. Moni ei ole koskaan edes kuullut valtionperinnöstä, sillä tapauksia on vuosittain suhteellisen vähän. Valtiokonttori valtuuttaa sopimuspesänhoitajia selvittämään ja hoitamaan valtiolle perintönä tulleita kuolinpesiä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli avata perintöoikeuteen ja valtionperintöön olennaisesti liittyviä käsitteitä ja näiden pohjalta käsitellä valtionperintöasioita erityisesti sopimuspesänhoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millainen rooli pesänhoitajalla on valtionperintöasioissa ja mitä tehtäviä valtion kuolinpesien selvittämiseen liittyy.

Opinnäytetyötä varten kerättiin paljon lainopillista lähdeaineistoa, jotta työn teoreettisesta osuudesta tulisi mahdollisimman kattava. Käytännön näkökulmaa työhön saatiin haastattelemalla valtuutettua sopimuspesänhoitajaa. Haastattelun ja työelämän edustajalta saadun aineiston avulla opinnäytetyöhön saatiin mukaan sopimuspesänhoitajan näkökulmaa sekä kuvaus pesänhoitajan roolista ja tehtävistä.

Pesänhoitajan näkökulmasta valtiolle perintönä tulleiden kuolinpesien hoitamisesta on ajan saatossa tullut toimiva käytäntö. Lisäksi yhteydenpito Valtiokonttorin ja pesänhoitajien välillä on sujuvaa. Sopimuspesänhoitajien kilpailutus hinnan perusteella ei kuitenkaan tehdyn haastattelun perusteella toimi. Tulevaisuudessa esimerkiksi Valtiokonttorin laatima kysely koskien sopimuspesänhoitajien tyytyväisyyttä ja mahdollisia kehitysideoita olisi varmasti hyödyllinen. Kysely saattaisi parhaassa tapauksessa johtaa muutoksiin käytännöissä tai Valtiokonttorin toiminnassa.

Inheritance law was altered in the year 1965 which now determines that the state will inherit a person who dies without heirs, a spouse or a will. For most people, this custom is unfamiliar since escheatment processes are very uncommon. Also, in these cases, an estate administrator is ordered to take care of the estate.

The purpose of this thesis was to help the reader to understand the escheatment process and then to consider the subject from the estate administrator’s point of view. This thesis aimed to create a guide to the role and assignments of an estate administrator.

A lot of legal literature and other material were gathered to create a comprehensive theoretical part of the thesis. An interview with an estate administrator and material received from them were used as a source for the empirical part of the study. With that, a more in-depth description of the estate administrator’s tasks, and the role were included in the thesis.

Not many improvement ideas were found during the study since practices used in the escheatment process have been well-formed during time. Still, according to the interview basing the tenders for estate administrator’s services solely on an hourly rate is problematic and tendering should be conducted on a different basis.

It could be useful for State Treasury e.g., to conduct a survey where administrators would be requested for improvement ideas on the matter. This might be helpful and possibly lead to a change in practices.