Genomitiedon käyttö tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Jääskeläinen, Elsa; Retsu, Niina (2021)
Jääskeläinen, Elsa
Retsu, Niina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103304031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103304031
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tietoa on jo olemassa genomitiedon käytöstä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhoitoalan ammattilaisille genomitiedon käytöstä ja sen hyödyntämisestä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Työssä haluttiin selvittää, minkälaista tietoa on genomitiedon käytöstä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietoa haettiin Cinahl- tietokannasta. Valittu aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineiston tuli käsitellä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä genomitiedon näkökulmasta tai tyypin 2 diabeteksen genomitietoa yhdistettynä käytännön kliiniseen työhön.
Tuloksista voidaan päätellä, että geneettisellä riskillä ja elämäntavoilla on yhdessä suurempi vaikutus sairastumisriskiin kuin pelkällä geneettisellä riskillä. Tutkimuksista kävi ilmi, että tyypin 2 diabeteksen riskin geneettinen testaus kiinnostaa, mutta myös herättää epäröintiä. Geneettisen riskitiedon käytöllä tai geneettisellä neuvonnalla ei kuitenkaan saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Tutkimuksista nousi esiin sellaisia tyypin 2 diabeteksen riskiin vaikuttavia tekijöitä kuten ravitsemus, fyysinen aktiivisuus, ruumiinrakenne, sosioekonominen luokka sekä perimä.
Terveellisten elämäntapojen noudattaminen on tärkeää tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Genomitiedon hyödynnettävyydestä tarvitaan pidempiaikaista tutkimustietoa. Vaikka genomitiedon käytöllä ei saatu merkittäviä tuloksia, ei se vaikuttanut heikentävästi tuloksiin. Terveydenhoitajan rooli tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä on antaa yksilöllistä elintapaohjausta sekä huomioida neuvonnassa sairauksia ennaltaehkäisevä näkökulma.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietoa haettiin Cinahl- tietokannasta. Valittu aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineiston tuli käsitellä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä genomitiedon näkökulmasta tai tyypin 2 diabeteksen genomitietoa yhdistettynä käytännön kliiniseen työhön.
Tuloksista voidaan päätellä, että geneettisellä riskillä ja elämäntavoilla on yhdessä suurempi vaikutus sairastumisriskiin kuin pelkällä geneettisellä riskillä. Tutkimuksista kävi ilmi, että tyypin 2 diabeteksen riskin geneettinen testaus kiinnostaa, mutta myös herättää epäröintiä. Geneettisen riskitiedon käytöllä tai geneettisellä neuvonnalla ei kuitenkaan saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Tutkimuksista nousi esiin sellaisia tyypin 2 diabeteksen riskiin vaikuttavia tekijöitä kuten ravitsemus, fyysinen aktiivisuus, ruumiinrakenne, sosioekonominen luokka sekä perimä.
Terveellisten elämäntapojen noudattaminen on tärkeää tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Genomitiedon hyödynnettävyydestä tarvitaan pidempiaikaista tutkimustietoa. Vaikka genomitiedon käytöllä ei saatu merkittäviä tuloksia, ei se vaikuttanut heikentävästi tuloksiin. Terveydenhoitajan rooli tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä on antaa yksilöllistä elintapaohjausta sekä huomioida neuvonnassa sairauksia ennaltaehkäisevä näkökulma.