Etätyössä ilmenneet tarpeet työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä : haastattelututkimus TAMK:n koulutuksen tuki- ja opintopalveluiden henkilöstölle

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tukea työntekijöiden työhyvinvointia etätyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä olivat henkilöstön tarpeet työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä etätyössä. Aihetta tarkasteltiin työntekijöiden näkökulmasta. Henkilöstön kokemuksia oli kerätty Hyvin-vointikysely 2020 – Työskentely koronaepidemian aikana -tutkimuksessa ja tämän opinnäytetyön tarkoitus oli saada syvällisempää tietoa työhyvinvoinnin tilasta.

Teoreettinen viitekehys muodostui kolmesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa tarkasteltiin työhyvinvointia ja sen osa-alueita. Seuraava luku käsitteli etätyötä sekä sen mahdollisuuksia ja haasteita. Viimeisessä luvussa käsiteltiin muutostilanteita.

Tutkimuksen tulokset kerättiin laadullisen tutkimuksen keinoin hyödyntäen tiedonkeruumenetelmänä ryhmähaastattelua. Etätyö tarjosi hyvin mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää työhyvinvointia. Työntekijät voivat itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja myös työnantaja voi tukea työhyvinvointia etätyössä erilaisin keinoin. Etätyön myötä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen koettiin sujuvammaksi ja työstä palautuminen koettiin tehokkaammaksi. Kehityskohtina nousi esiin ergonomia-asiat, yhteisöllisyyden tunteen puuttuminen oman yksikön ulkopuolella, tiedonkulun sujuvuus ja yhteisten toimintamallien puutteet.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että työhyvinvointi koettiin pääosin olevan hyvällä tasolla ja kokemukset etätyöstä olivat positiivisia. Tutkimuksessa esiin nousseiden asioiden pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia, joiden avulla työnantaja voi tukea ja kehittää työntekijöiden työhyvinvointia etätyössä.

The aim of this thesis was to support the well-being of teleworkers. The purpose of the thesis was to find out what the needs of the staff were in maintaining and promoting well-being in telework. The issue was examined from the perspective of employees. The staff's experiences had been examined in the Welfare Survey 2020 - Working during the Corona Epidemic study, and the purpose of this thesis was to obtain more in-depth information on the state of well-being at work.

The theoretical framework consisted of three main chapters. The first chapter examined well-being at work and its components. The next chapter was about teleworking and its opportunities and challenges. The last chapter dealt with situations of change.

The results of the study were collected by means of qualitative research, using a group interview as a data collection method. Teleworking offered great opportunities to maintain and develop well-being at work. Employees could themselves influence their own well-being at work, and the employer could support the well-being of the employees working remotely in various ways. In teleworking, the coordination of work and leisure was felt to be smoother and recovery from work was felt to be more effective. Ergonomics, the lack of a sense of community outside one's own unit, the smooth flow of information and the shortcomings of common operating models emerged as areas for development.

The results of the study showed that well-being at work was generally felt to be at a good level and experiences of telework were positive. Based on the issues raised in the study, development proposals were made to enable the employer to support and develop the well-being of teleworkers.