Sairaanhoitajat sarjakuvissa Nightingalesta tulevaisuuteen – Grounded Theory sairaanhoitajaan kohdistuvan ulkopuolisen katseen muodostumisesta

Abstract

Tutkimus selvittää sairaanhoitajan julkisen kuvan globaalia kehitystä ja sen suhdetta reaalimaailmaan 1879–2012 käyttäen sarjakuvia ammatin ulkopuolisen katseen todenta-jana. Tutkimuksen tarkoitus on luoda Grounded Theory, joka selittää sairaanhoitajan julkisessa kuvassa tapahtuneet muutokset ja ennustaa tulevaa. Tutkimuksen ensimmäi-sessä vaiheessa käydään määrällisen tutkimuksen keinoin läpi 200 sarjakuvapiirtäjän töitä ja määritellään sairaanhoitajan ikoni aineistosta käsin. Tutkimuksen toisessa vai-heessa selvitetään ikonin muotoutumiseen vaikuttaneita tekijöitä laadullisen tutkimuksen keinoin laajentaen aineistohankintaa populäärikulttuuria, sairaanhoidon historiaa sekä yleistä historiaa käsitteleviin tutkimuksiin. Historiakäsityksessään tutkimus nojaa vahvasti Pooveyn (1989), Juddin (1998) sekä Hallamin (2000) teoksiin. Tutkimus toteaa ulkopuolisen katseen kuuluvan miehelle ja pohtii tämän vaikutusta tapaan esittää sai-raanhoitajat sarjakuvissa. Tutkimus havaitsee 2000-luvulla kaksi erilaista sairaanhoitajan merkkiä, joilla on eri tarkoitukset. Selvittäessään terveydenhuollon toimijoiden omia mahdollisuuksia vaikuttaa ulkopuolisen katseen näkemykseen sairaanhoitajista tutkimus tarkastelee Florence Nightingalen luoman yläluokkaisen Pyhän Hoitajan ikonin sekä Charles Dickensin luoman negatiivisen ja työväenluokkaisen hoitajan, Sarah Gampin, ikonin kohtaloita tarkastelujaksolla. Tutkimus osoittaa, että sairaanhoitajan julkinen kuva muodostuu potilaiden kanssa työtä tekevien hoitajien perusteella, ei ylhäältäpäin ohjatun viestinnän avulla. Nightingalen yläluokkaiset hoitajat eivät vaikuttaneet ammatin julkiseen kuvaan, koska he sijoittuivat esimiestehtäviin ulkopuolisen katseen ulottumat-tomiin. Samasta syystä akateeminen hoitotiede ei ole muuttanut kuvaa sairaanhoitajan ammatista työväenluokkaisena suorittavan työn tekemisenä. Vaikka kuva sairaanhoitajan ammatista on 2000-luvullakin työväenluokkainen, ei se silti yhdisty Sarah Gampin ikoniin, koska asiakastyötä tekevät hoitajat eivät ole antaneet negatiiviselle merkille syytä pysyä ihmisten mielissä. Tutkimus osoittaa nopeidenkin muutosten sairaanhoitajan julkisessa kuvassa olevan mahdollisia, kun muutoksen syynä on yhteiskunnallinen murros tai arvomuutos.

Forskningen undersöker den utomstående blicken på sjukskötare och dess relation till verkligheten mellan 1879 och 2012 och använder serier som bevis på den utomstående blicken. Forskningens syfte är att skapa Grounded Theory, som förklarar ändringar som har skett i den utomstående blicken under forskningsperioden och som kan förutse ut-veckling i framtiden. I första fasen analyseras verk av 200 serietecknare med kvantitativa metoden och sjukskötares ikon formuleras utgående från materialet. I andra fasen utreds orsaker som har påverkat sjukskötares skildring under forskningsperioden. Metoden i andra fasen är kvalitativ och materialen utbredas till tidigare forskning om populär kultur, sjukskötarens historia och allmän historia. Forskningens syn på historia har starkt influe-rats av Poovey (2000), Judd (1998) och Hallam (2000). Forskningen konstaterar att den utomstående blicken är också den manliga blicken och utreder vilken effekt detta har till skildring av sjukskötare. Två olika ikoner för sjukskötare med olika funktioner identifieras på 2000-talet. Med syfte av att utreda om hälsovård aktörer själv kan påverka den ut-omstående blicken på yrket kartläggar forskningen det som har hänt med Florence Nigh-tingales överklassiga Sankta Sjukskötare ikon och med Charles Dickens arbetarklassiga och negativa Sarah Gamp ikon. Forskningen visar att den utomstående blicken på sjuk-skötare formas av dem som arbetar med patienter i stället för media åtgärder som görs av högre hälsovård aktörer. Nightingales överklassiga vårdare påverkade inte yrkets publik image eftersom de arbetade som direktörer eller lärare, gömda från den utomstående blicken. Fast sjukskötare också på 2000-talet ses som ett arbetarklassigt yrke, kopplas det inte till den arbetarklassiga Sarah Gamp ikonen mera, eftersom de som jobbar inom kundservice inte har gett anledning till den gamla negativa ikonens överlevnad. Forsk-ningen påvisar att snabba ändringar i sjukskötarens publik image är möjliga, när orsakande faktor är ändringar i samhället eller dess värderingar.

This study aims to reveal the third party view on nurses and its relationship to the real world between 1879 and 2012. Comics have been used to testify the third party view. The study aims to construct a Grounded Theory that can explain the changes that have taken place in the third party view and that can predict the changes in the future. In the first phase of the study the works of 200 cartoonists are analyzed using quantitative method and nurse icons are defined from this material. In the second phase of the study material research is expanded into the areas of popular culture, nursing history and gen-eral history, in order to understand the reasons for the changes in the third party view in different times. The study in its view on nursing history is heavily in debt to the works of Poovey (1989), Judd (1998) and Hallam (2000). The third party view on nurses in comics is a male perspective. How this effects the description of nurses is discussed in the study. Two different nurse signs are identified in the 21st century material, both with a purpose of their own. To see if the nursing community can affect the third party view on nurses, the fate of two nursing icons is analyzed - That of Florence Nightingale’s upper class Holy Nurse and that of Charles Dickens’ working class nurse Sarah Gamp. The study indicates that the third party view on nurses is shaped by those who work with the patients instead of campaigns led by higher actors in the field of nursing. Nightingale’s upper class nurses didn’t become the icon, because they worked as supervisors or teach-ers, out of reach of the third party eye. Even if the public image of the nurse in the 21st century is that of a working class, it doesn’t bear resemblance to Sarah Gamp, due to the fact that those who work with the patients haven’t given the old icon reason to stay alive. The study shows that quick chances in the third party view on nurses can be achieved, when the motivation comes from a social change or a change of values in the society.