"Teatterillinen kanssakulkija" : mentoriesiintyjä soveltavan teatterin produktiossa

Abstract

Tämä opinnäytetyö määrittelee mentoriesiintyjä-termiä sekä mentoriesiintyjän roolia ja hyötyjä soveltavan teatterin produktiossa. Työn tavoite on vakiinnuttaa ja selkiyttää kyseistä työnkuvaa, jotta työroolin määrittely helpottuisi Kulttuurivaltakunta osuuskunnan kehittelemässä soveltavan teatterin konseptissa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä ovat: mikä on mentoriesiintyjä ja miksi soveltavan teatterin produktiossa on hyödyllistä olla mukana mentoriesiintyjiä.

Opinnäytetyön sisältö pohjautuu kirjoittajien omiin kokemuksiin Teatteri Mundon produktiosta Mitä Helvettiä – kertomuksia parisuhdeväkivallasta, jossa kirjoittajat toimivat itse mentoriesiintyjinä. Muuna lähdeaineistona toimi mm. Richard Schechnerin Johdatus esitystutkimukseen sekä Päivi Kupiaksen ja Matti Salon kirjoittama Mentorointi 4.0. Isossa osassa opinnäytetyön sisältöä on myös produktion ohjaajille sekä kokemusasiantuntijoille tehdyt haastattelut.

Mentoriesiintyjien läsnäolo prosessissa koettiin helpottavan kokemusasiantuntiesiintyjien sopeutumista teatterikonventioihin, edistävän ryhmäytymistä ja esityksen valmistumista ajallaan. Työskentelystä syntyvät, taiteen hyvinvointivaikutuksia lisäävät hyödyt olivat myös havaittavissa prosessissa. Opinnäytetyön loppuun on koottu kokemusasiantuntijaesiintyjien kommentteja siitä, miten he kokivat mentoriesiintyjien läsnäolon auttaneen heitä prosessin aikana. Mentoriesiintyjien läsnäolon hyödyistä esiin nousi muun muassa ensimmäisinä ulkopuolisina katsojina toimiminen sekä tuen ja turvan luominen esiintymistilanteissa.

Opinnäytetyö on kirjoitettu ensisijaisesti Kulttuurivaltakunta osuuskunnan toiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi. Työ toimii prosessikuvauksena yhdestä soveltavan teatterin produktiosta, jossa mentoriesiintyjä-työskentelyä on hyödynnetty. Työssä ilmi tulleet havainnot mentoriesiintyjätyöskentelyn hyödyistä ovat myös laajemmin hyödynnettävissä soveltavan taiteen kentällä.

The aim of this thesis is to define what a mentor-performer is and what is their role in this production, and how does this applied theatre production benefit using mentor-performers. Our goal is to establish and clarify mentor-performers job descriptions, so it would be easier for Kulttuurivaltakunta cooperative to define the role of mentor-performer in their theatre concept. The main questions of this thesis are: what is a mentor-performer and how their presence avails the applied theatre production.

This thesis content is based on the writers’ own experiences of the Mitä Helvettiä – production about domestic violence, where we were acting mentor-performers. Other references are Richard Schechner’s book Performance Studies: An Introduction and Päivi Kupias and Matti Salo’s piece Mentorointi 4.0. Our main resources are the interviews of this production’s directors and experience adepts of domestic violence.

Mentor-performers’ presence helped the experience adept performers to understand theatrical conventions, helped them to form a group, and their presence also helped to produce the play on time. During the process, it was possible to observe that theatrical actions affected positively participators’ experience of well-being. At the end of this thesis is a comment section where experience adept performers have told how mentor-performers helped them during the process. Mentor-performers were the first audience to hear experience adepts stories and that was pointed out to be helpful before the actual shows. They felt also that mentor-performers helped to maintain a safe space on the stage during the shows.

A primary purpose of this work is to be a document for Kulttuurivaltakunta cooperative that they can use in their work. The observations that are made during this thesis are also available in other uses of applied theatre and arts. This thesis is a description of one production at the applied theatre, where mentor-performers have been part of the workgroup.