Jatkuva glukoosisensorointi : nuorille suunnattu animaatio
Suokko, Jenna; Yassen, Husam (2021)
Suokko, Jenna
Yassen, Husam
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104014159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104014159
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Suomen Diabetesliiton käyttöön nuorille suunnattu ohjausanimaatio jatkuvasta glukoosisensoroinnista. Työelämäkumppani oli todennut, että diabeteksen omahoito on haastavimmillaan tyypin 1 diabeteksessa varhaisnuoruudessa. Tällä tavalla kaivattiin tyyppiä 1 sairastavien nuorten omahoitoa motivoivaa animaatiota. Opinnäytetyön tehtävinä oli vastata kysymyksiin: Miten jatkuva lukoosisensorointi vaikuttaa tyypin 1 diabeetikkonuoren elämänlaatuun? Millainen on hyvä motivoiva ohjausanimaatio?
Tarkasteltujen tutkimusten perusteella oli selvää, että diabeteksen hoitaminen asettaa elämäntapavaatimuksia, joiden merkitystä on lapsena ja nuorena vaikea ymmärtää. Tutkimusten mukaan heikko hoitotasapaino vaikuttaa diabeetikkonuorten elämänlaatuun. Diabeteksen hoitomenetelmien ja -teknologian viimeaikainen kehitys on parantanut diabeetikkonuorten hypo- ja hyperglykemioiden hallintaa. Menetelmät tarjoavat käyttäjilleen enemmän joustavuutta päivittäisessä elämässä ja tietoa glukoosivaihteluista, mikä helpottaa ja motivoi omahoitoa. Lisäksi uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että heikon hoitotasapainon omaavien nuorten tukemisessa pitää kiinnittää huomiota diabeteksen kuormittavuuteen osana arkea. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hypoglykemian pelko, vaihtelevat glukoosiarvot ja tunne omasta erilaisuudesta ovat yleisiä hoidon ongelmia nuorilla diabeetikoilla. Hoidon kulmakivet puolestaan ovat glukoosiarvojen säännöllinen seuranta, insuliinihoidon onnistuminen, säännöllinen ja terveellinen ateriarytmi sekä liikunta.
Näiden kansainvälisten tutkimusten, tieteellisten artikkelien, kotimaisten hoitoohjeiden ja ammattikirjallisuudesta saatujen tietojen pohjalta toteutui opinnäytetyön kirjallinen osuus sekä käsikirjoitus videotuotokselle. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta, tietoutta ja motivaatiota jatkuvan sensoroinnin merkityksestä osana omahoitoa ohjausvideon avulla Suomen diabetesliiton käyttöön. Kehittämisvaihtoehtona esitetään, että voisi tutkia sensoroinnin käytön mahdollisuuksia tyypin 2 diabeteksen omahoidossa.
Tarkasteltujen tutkimusten perusteella oli selvää, että diabeteksen hoitaminen asettaa elämäntapavaatimuksia, joiden merkitystä on lapsena ja nuorena vaikea ymmärtää. Tutkimusten mukaan heikko hoitotasapaino vaikuttaa diabeetikkonuorten elämänlaatuun. Diabeteksen hoitomenetelmien ja -teknologian viimeaikainen kehitys on parantanut diabeetikkonuorten hypo- ja hyperglykemioiden hallintaa. Menetelmät tarjoavat käyttäjilleen enemmän joustavuutta päivittäisessä elämässä ja tietoa glukoosivaihteluista, mikä helpottaa ja motivoi omahoitoa. Lisäksi uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että heikon hoitotasapainon omaavien nuorten tukemisessa pitää kiinnittää huomiota diabeteksen kuormittavuuteen osana arkea. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hypoglykemian pelko, vaihtelevat glukoosiarvot ja tunne omasta erilaisuudesta ovat yleisiä hoidon ongelmia nuorilla diabeetikoilla. Hoidon kulmakivet puolestaan ovat glukoosiarvojen säännöllinen seuranta, insuliinihoidon onnistuminen, säännöllinen ja terveellinen ateriarytmi sekä liikunta.
Näiden kansainvälisten tutkimusten, tieteellisten artikkelien, kotimaisten hoitoohjeiden ja ammattikirjallisuudesta saatujen tietojen pohjalta toteutui opinnäytetyön kirjallinen osuus sekä käsikirjoitus videotuotokselle. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta, tietoutta ja motivaatiota jatkuvan sensoroinnin merkityksestä osana omahoitoa ohjausvideon avulla Suomen diabetesliiton käyttöön. Kehittämisvaihtoehtona esitetään, että voisi tutkia sensoroinnin käytön mahdollisuuksia tyypin 2 diabeteksen omahoidossa.