Ensihoitajien ja ensihoitajaopiskelijoiden saama suuronnettomuuskoulutus Kymenlaakson alueella
Kärki, Noora; Mäki, Riikka; Uski, Anni (2021)
Kärki, Noora
Mäki, Riikka
Uski, Anni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074348
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoitajien ja ensihoitajaopiskelijoiden saaman suuronnettomuuskoulutuksen määrää ja laatua. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, mikä ensihoitajien ja ensihoitajaopiskelijoiden mielestä suuronnettomuuskoulutuksessa on onnistunutta ja missä on kehitettävää. Opinnäytetyöllä haettiin vastauksia kysymyksiin, mikä suuronnettomuuskoulutuksessa on onnistunut, sekä miten suuronnettomuuskoulutusta tulisi ensihoitajien ja ensihoitajaopiskelijoiden mielestä kehittää. Tiedon pohjalta suuronnettomuuskoulutusta voidaan tulevaisuudessa edistää oppilaitoksissa ja työelämässä.
Yksi Suomen viimeisimmistä suuronnettomuuksista oli vuonna 2018 tapahtunut Kuopion bussiturma. Kyseisessä onnettomuudessa työskennelleet terveydenhuollon ammattilaiset ovat korostaneet tilanteen jälkeen suuronnettomuuskoulutuksen tärkeyttä. Suuronnettomuuksia tapahtuu Suomessa melko harvoin, ja usealla ensihoitajalla ei ole tilanteesta käytännön kokemusta ollenkaan. Silloin säännöllisesti saatu koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa järjestetään vuosittain suuronnettomuuskoulutuksia, joissa keskitytään kehittämään erityisesti moniammatillista yhteistyötä eri viranomaistahojen välillä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineistonhankintaa varten laadittiin kaksi sähköistä Webropol-kyselylomaketta, toinen ensihoitajille ja toinen ensihoitajaopiskelijoille. Kyselyt lähetettiin Kymenlaakson alueen hoitotason ensihoitajille ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille. Ensihoitajien kyselylomakkeeseen vastasi 22 henkilöä, jolloin vastausprosentti oli 25. Opiskelijoiden lomakkeeseen vastasi 33 henkilöä, jolloin vastausprosentti oli 15. Suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisesti, eli laskettiin prosentti- ja frekvenssijakaumat. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla, eli vastaajien antamat alkuperäiset ilmaisut pelkistettiin ja ne nimettiin ala- ja yläkategorioihin.
Tulosten perusteella todettiin, että ensihoitajat sekä ensihoitajaopiskelijat kokevat saavansa liian vähän suuronnettomuuskoulutusta. Ensihoitajat nostivat haasteeksi osallistumisen suuronnettomuuskoulutukseen, puutteellisen suuronnettomuuskoulutusten organisoinnin ja epäselvän viranomaisten välisen viestinnän. Opiskelijat toivoivat muutoksia opetuksen sisältöön sekä lukumäärällisesti lisää simulaatioharjoituksia. The purpose of this thesis was to find out the quantity and quality of large-scale disaster preparedness training received by emergency care nurses and emergency care nursing students. The aim of the study was to find out what practices were successful in a large-scale disaster training and where improvements could be made according to the emergency care nurses and emergency care nursing students. The results of this study could be used to improve the large-scale disaster training in learning institutions and workplaces.
One of the most recent large-scale disasters in Finland was a mass-casualty bus accident that took place in Kuopio in 2018. After the accident occurred, many healthcare professionals who worked at the scene of the accident highlighted the importance of large-scale disaster preparedness training. Many emergency care nurses don’t have any real-life experience of large-scale disasters because they are not common in Finland, therefore regular training is crucial. Large-scale disaster preparedness training that concentrates on improving the co-operation between different emergency care providers are held annually in Finland.
The research was carried out using quantitative and qualitative research methods. Two electronic surveys were prepared with Webropol, one for emergency care nurses and one for emergency care nurse students. The surveys were sent to emergency care nurses in Kymenlaakso area and emergency care nurse students who study at the South-Eastern Finland University of Applied Sciences. The survey that was sent to the emergency care nurses received 22 responses, making the response rate 25 per cent. The survey that was sent to the emergency care nursing students received 33 responses making the response rate 15 per cent. The closed questions were analyzed statistically by calculating the percentage and frequency distributions. The open questions were analyzed by inductive content analysis, i.e., the original answers were simplified and divided into different top and sub-categories.
Based on the results, it can be concluded that both emergency care nurses and emergency care nursing students felt they were not getting enough large-scale disaster training. The emergency care nurses brought to light the challenges of participating in a large-scale disaster training, inadequate organization of the training and issues with communication between other rescue authorities who attend the training. The emergency care nurse students hoped for improvements in content of teaching and more simulation exercises.
Yksi Suomen viimeisimmistä suuronnettomuuksista oli vuonna 2018 tapahtunut Kuopion bussiturma. Kyseisessä onnettomuudessa työskennelleet terveydenhuollon ammattilaiset ovat korostaneet tilanteen jälkeen suuronnettomuuskoulutuksen tärkeyttä. Suuronnettomuuksia tapahtuu Suomessa melko harvoin, ja usealla ensihoitajalla ei ole tilanteesta käytännön kokemusta ollenkaan. Silloin säännöllisesti saatu koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa järjestetään vuosittain suuronnettomuuskoulutuksia, joissa keskitytään kehittämään erityisesti moniammatillista yhteistyötä eri viranomaistahojen välillä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineistonhankintaa varten laadittiin kaksi sähköistä Webropol-kyselylomaketta, toinen ensihoitajille ja toinen ensihoitajaopiskelijoille. Kyselyt lähetettiin Kymenlaakson alueen hoitotason ensihoitajille ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille. Ensihoitajien kyselylomakkeeseen vastasi 22 henkilöä, jolloin vastausprosentti oli 25. Opiskelijoiden lomakkeeseen vastasi 33 henkilöä, jolloin vastausprosentti oli 15. Suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisesti, eli laskettiin prosentti- ja frekvenssijakaumat. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla, eli vastaajien antamat alkuperäiset ilmaisut pelkistettiin ja ne nimettiin ala- ja yläkategorioihin.
Tulosten perusteella todettiin, että ensihoitajat sekä ensihoitajaopiskelijat kokevat saavansa liian vähän suuronnettomuuskoulutusta. Ensihoitajat nostivat haasteeksi osallistumisen suuronnettomuuskoulutukseen, puutteellisen suuronnettomuuskoulutusten organisoinnin ja epäselvän viranomaisten välisen viestinnän. Opiskelijat toivoivat muutoksia opetuksen sisältöön sekä lukumäärällisesti lisää simulaatioharjoituksia.
One of the most recent large-scale disasters in Finland was a mass-casualty bus accident that took place in Kuopio in 2018. After the accident occurred, many healthcare professionals who worked at the scene of the accident highlighted the importance of large-scale disaster preparedness training. Many emergency care nurses don’t have any real-life experience of large-scale disasters because they are not common in Finland, therefore regular training is crucial. Large-scale disaster preparedness training that concentrates on improving the co-operation between different emergency care providers are held annually in Finland.
The research was carried out using quantitative and qualitative research methods. Two electronic surveys were prepared with Webropol, one for emergency care nurses and one for emergency care nurse students. The surveys were sent to emergency care nurses in Kymenlaakso area and emergency care nurse students who study at the South-Eastern Finland University of Applied Sciences. The survey that was sent to the emergency care nurses received 22 responses, making the response rate 25 per cent. The survey that was sent to the emergency care nursing students received 33 responses making the response rate 15 per cent. The closed questions were analyzed statistically by calculating the percentage and frequency distributions. The open questions were analyzed by inductive content analysis, i.e., the original answers were simplified and divided into different top and sub-categories.
Based on the results, it can be concluded that both emergency care nurses and emergency care nursing students felt they were not getting enough large-scale disaster training. The emergency care nurses brought to light the challenges of participating in a large-scale disaster training, inadequate organization of the training and issues with communication between other rescue authorities who attend the training. The emergency care nurse students hoped for improvements in content of teaching and more simulation exercises.