Ohjaamisen ja kommunikoinnin kehittäminen KTO:n asumispalveluyksikössä Rokkikodissa
Hamilo, Marika (2021)
Hamilo, Marika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104084463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104084463
Tiivistelmä
Kehittämisprojektini sai alkunsa työnantajani Kehitysvamma- alan tuki -ja osaamiskeskuksen (KTO) tarjoamasta autismi- ja kommunikaatio ohjauksesta ulkopuoliselta kouluttajalta. Siitä lähti ajatus jokaisen ihmisen oikeudesta ja tarpeesta kommunikointiin sekä ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisen tärkeydestä. Kehittämisprojektini toteutin työpaikassani KTO:n asumisyksikkö Rokkikodissa vuosina 2019-2021. Työssäni vaikeasti kehitysvammaisten ja autistien tehostetussa asumispalveluyksikössä koin tärkeänä tehtävänäni mahdollistaa ja kehittää kommunikointia ja sen apuvälineitä. Mielestäni yksikössämme on vielä kehitettävää, jotta tunnistamme asukkaiden näkökulmasta heidän yksilöidyt tavat kommunikoida.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli ohjaamisen ja kommunikoinnin kehittämisen kautta luoda yhtenäisempää ja sujuvampaa asukastyötä, sekä oppia kommunikoimaan asukkaiden kanssa paremmin. Tarkoituksena oli myös konkreettisesti luoda jokaiselle asukkaalle yksilöllisesti suunniteltuja apukeinoja autismiohjaamisen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen kautta. Tarkoituksena oli myös saada yksikkömme henkilökunnan ohjaamistyöhön uusia suuntia, tavoitteita ja yhtenäisempiä käytäntöjä. Kehittämisprojektissa hyödynsin henkilökunnan näkemyksiä ja kokemuksia, jotka tulivat esille henkilökunnan haastatteluilla vuosina 2019-2020.
Jokaisella on samanlaiset tarpeet tulla nähdyksi ja kuulluksi ja kehittämistyöni nivoutuukin vahvasti kaikenlaiseen kommunikaatioon ja sen kehittämiseen, sekä vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen tutkimiseen. Kommunikoinnin kehittäminen ja yhteisen keskusteluyhteyden saaminen auttaa kartoittamaan, mahdollistamaan ja muuttamaan tapaa tehdä ohjaustyötä. Tavoitteena on myös ollut pitää autismi -ja kommunikaatio keskustelua yllä ja sitouttaa siihen koko henkilökunta. Kehittämistyön tuotoksena syntyivät kohderyhmälle yksilölliset kehitystason mukaan luodut kommunikaatiopassit ja päivästruktuurit. Lisäksi syntyi kollegan tekemänä viittoma- aapinen arjen kommunikoinnin tueksi. Kehittämisprojektin tuloksia pyrittiin arvioimaan palautekyselyn avulla.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli ohjaamisen ja kommunikoinnin kehittämisen kautta luoda yhtenäisempää ja sujuvampaa asukastyötä, sekä oppia kommunikoimaan asukkaiden kanssa paremmin. Tarkoituksena oli myös konkreettisesti luoda jokaiselle asukkaalle yksilöllisesti suunniteltuja apukeinoja autismiohjaamisen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen kautta. Tarkoituksena oli myös saada yksikkömme henkilökunnan ohjaamistyöhön uusia suuntia, tavoitteita ja yhtenäisempiä käytäntöjä. Kehittämisprojektissa hyödynsin henkilökunnan näkemyksiä ja kokemuksia, jotka tulivat esille henkilökunnan haastatteluilla vuosina 2019-2020.
Jokaisella on samanlaiset tarpeet tulla nähdyksi ja kuulluksi ja kehittämistyöni nivoutuukin vahvasti kaikenlaiseen kommunikaatioon ja sen kehittämiseen, sekä vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen tutkimiseen. Kommunikoinnin kehittäminen ja yhteisen keskusteluyhteyden saaminen auttaa kartoittamaan, mahdollistamaan ja muuttamaan tapaa tehdä ohjaustyötä. Tavoitteena on myös ollut pitää autismi -ja kommunikaatio keskustelua yllä ja sitouttaa siihen koko henkilökunta. Kehittämistyön tuotoksena syntyivät kohderyhmälle yksilölliset kehitystason mukaan luodut kommunikaatiopassit ja päivästruktuurit. Lisäksi syntyi kollegan tekemänä viittoma- aapinen arjen kommunikoinnin tueksi. Kehittämisprojektin tuloksia pyrittiin arvioimaan palautekyselyn avulla.