Kriisistä ei tullutkaan katastrofi

Abstract

Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun laadullinen opinnäytetyö käsittelee äkillistä yrityskriisiä ja siitä selviämistä resilienssin avulla. Resilienttiyden käsite on tunnettu eri tieteenaloilla kansainvälisessä tieto- ja tutkimuskirjallisuudessa. Käsite löytyy siten myös turvallisuus- ja organisaatiotutkimuksesta, jossa resilienttiys nähdään jopa yhtenä kriisin estämisen ulottuvuutena.

Tutkimuksessa seurattiin keväällä 2020 koronaepidemian laukaisemaa poikkeuksellista, koko maailman taloutta ravistavaa kriisiä paikallisen perheleipomon näkökulmasta. Tutkimuksen tietoperusta rakennettiin yrityskriisi kirjallisuudesta sekä resilienssin käsitteestä yrityskontekstissa. Tarkastelujaksona oli kaksi erillistä aikajaksoa, jolloin toimintaa tarkkailtiin osallistavan havainnoinnin kautta. Havainnointi suoritettiin keskusteluilla yrityksen omistajien kanssa, osallistumalla yrityksen päivittäiseen toimintaan sekä tarkkailemalla leipomo-kahvilan asiakkaita ja heidän ostokäyttäytymistänsä. Havainnot asetettiin teoreettiseen viitekehykseen resilienssikyvykkyyden todentamiseksi.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mistä toimenpiteistä ja ajureista kohdeyrityksen resilienssi koostuu ja miten nämä taidot auttoivat selviämään kriisin yli. Tarkoituksena oli tutkia ilmiön suhdetta valittuun teoriaan ja siten löytää kohdeyritykselle valmiuksia kohdata tulevaisuuden haastavat tapahtumat uskolla omaan osaamiseen ja kyvyllä luoda vahva sekä muutosmyönteinen organisaatio.

Tutkimustulokset vahvistivat resilienssiteorian prosessimaisen luonteen. Yrityksen resilienssi rakentuu odottamattoman tapahtuman edessä aikaisemmasta tietopohjasta ja kokemuksista. Tästä se etenee ennakoinnin ja valmistautumisen kautta sopeutumiseen ja lopuksi vielä oppimiseen sekä reflektointiin. Koronan aiheuttama kriisi oli ilmiönä niin nopea, ettei valmistautumiseen tai ennakointiin kohdeyrityksellä juuri jäänyt aikaa, mutta vahvaksi rakentunut kokemuspohja aikaisemmista haasteista takasi, että kriisi pystyttiin vastaanottamaan toimintakykyä menettämättä. Selviytymisen aikana tehdyt toimenpiteet jalostettiin toimiviksi käytännöiksi. Vuosi kriisin puhkeamisen jälkeen nämä uudet käytännöt ovat esillä toiminnassa päivittäin, sillä koronakriisiä ei vielä ole selätetty ja uudet rajoituksetkin ovat tutkimuksen valmistuttua astuneet juuri voimaan.