Metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa käytettävien metsäkoneiden elinkaari
Kuusiniemi, Jari (2021)
Kuusiniemi, Jari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134736
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tarkoitus on metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa käytettävien metsäkoneiden elinkaariajattelun mallin selvittäminen ja tarkentaminen. Koneiden tekniikka menee eteenpäin todella nopeaa vauhtia, jolloin niiden järkevä käyttöikä lyhenee nopeasti varsinkin tietoteknisesti ja saastemääräyksien kiristyessä.
Kehittämistehtävässä selvitetään miten tulevaisuudessa metsäoppilaitokset pystyvät hankkimaan metsäkoneita omaan opetuskäyttöönsä järkevän elinkaaren saavuttamiseksi nykyisessä taloustilanteessa. Näihin kysymyksiin on pyritty löytämään todenperäiset vastaukset: hankitaanko koneita investointirahoituksen kautta omiksi, hankitaanko koneita vuokralle konevalmistajilta vai koneyrittäjiltä, hankitaanko koneita rahoitusleasingilla, hankitaanko koneita huoltoleasingilla? Lähestymistapana tässä tutkimuksessa on käytetty fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukaista laadullista tutkimusta. Tämä kehittämistehtävä on toteutettu tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa käytetty tapaustutkimusta. Aineistoa tutkimukseen on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun ja havainnoinnin avulla tarkkaan valikoidusta kohderyhmästä. Tutkimuksen tietoperustana käytettiin kansainvälistä ja kotimaista kirjallisuutta valtamerkkisten metsäkoneiden elinkaaresta, metsäkoneissa käytettävästä Iot- tekniikasta sekä erilaisista konetyössä käytettävistä oppimisympäristöistä ja tutkimusmenetelmistä. Lisäksi tietoperustana käytettiin Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön erilaisia julkaisuja, ohjeita ja määräyksiä.
Tutkimustuloksissa nousi korostetusti esille ajanmukaisten metsäkoneiden käyttö opetuksessa ja oikeiden metsätyömaiden positiivinen merkitys opetuksen laatua ajatellen. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille, että työelämässä käytettävä metsäkonekalusto on suhteellisen uutta, jota metsäkoneyritykset käyttävät. Tutkimuksen tuloksina saatiin hyödyllistätietoa yhteisten oppimisympäristöjen, opetusmallien ja opetuksellisen yhteistyön nykytiloista ja niiden kehittämistarpeista. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää suoraan Tampereen Seudun Ammattiopiston metsäkoneenkuljettajakoulutuksen perustutkintokoulutuksissa.
Merkittäväksi asiaksi metsäoppilaitoksien metsätyökoneissa nousee myös koneen käyttöasteen tehostaminen ja parantaminen. Lisätäänkö opetusta ympärivuorokautiseksi talven ajaksi sekä mitä koneilla tehtäisiin kesäaikana vai lisätäänkö opetusta kesäajaksi. Jos koneet ovat omia niin ne yleensä seisovat kesäajan. Vuokrakoneilla se ei olisi mahdollista.
Myös eri opetusryhmien vuosisuunnittelu nousee isoon rooliin, pystytäänkö pienemmällä konemäärällä tulemaan toimeen järkevän opintojakso suunnittelun myötä.
Aihe on todella ajankohtainen ja tarpeeseen tuleva oppilaitoksen pärjäämiseksi tulevaisuudessa toteuttaa laadukasta metsäkoneenkuljettajakoulutusta Pirkanmaan alueella.
Kehittämistehtävässä selvitetään miten tulevaisuudessa metsäoppilaitokset pystyvät hankkimaan metsäkoneita omaan opetuskäyttöönsä järkevän elinkaaren saavuttamiseksi nykyisessä taloustilanteessa. Näihin kysymyksiin on pyritty löytämään todenperäiset vastaukset: hankitaanko koneita investointirahoituksen kautta omiksi, hankitaanko koneita vuokralle konevalmistajilta vai koneyrittäjiltä, hankitaanko koneita rahoitusleasingilla, hankitaanko koneita huoltoleasingilla? Lähestymistapana tässä tutkimuksessa on käytetty fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukaista laadullista tutkimusta. Tämä kehittämistehtävä on toteutettu tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa käytetty tapaustutkimusta. Aineistoa tutkimukseen on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun ja havainnoinnin avulla tarkkaan valikoidusta kohderyhmästä. Tutkimuksen tietoperustana käytettiin kansainvälistä ja kotimaista kirjallisuutta valtamerkkisten metsäkoneiden elinkaaresta, metsäkoneissa käytettävästä Iot- tekniikasta sekä erilaisista konetyössä käytettävistä oppimisympäristöistä ja tutkimusmenetelmistä. Lisäksi tietoperustana käytettiin Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön erilaisia julkaisuja, ohjeita ja määräyksiä.
Tutkimustuloksissa nousi korostetusti esille ajanmukaisten metsäkoneiden käyttö opetuksessa ja oikeiden metsätyömaiden positiivinen merkitys opetuksen laatua ajatellen. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille, että työelämässä käytettävä metsäkonekalusto on suhteellisen uutta, jota metsäkoneyritykset käyttävät. Tutkimuksen tuloksina saatiin hyödyllistätietoa yhteisten oppimisympäristöjen, opetusmallien ja opetuksellisen yhteistyön nykytiloista ja niiden kehittämistarpeista. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää suoraan Tampereen Seudun Ammattiopiston metsäkoneenkuljettajakoulutuksen perustutkintokoulutuksissa.
Merkittäväksi asiaksi metsäoppilaitoksien metsätyökoneissa nousee myös koneen käyttöasteen tehostaminen ja parantaminen. Lisätäänkö opetusta ympärivuorokautiseksi talven ajaksi sekä mitä koneilla tehtäisiin kesäaikana vai lisätäänkö opetusta kesäajaksi. Jos koneet ovat omia niin ne yleensä seisovat kesäajan. Vuokrakoneilla se ei olisi mahdollista.
Myös eri opetusryhmien vuosisuunnittelu nousee isoon rooliin, pystytäänkö pienemmällä konemäärällä tulemaan toimeen järkevän opintojakso suunnittelun myötä.
Aihe on todella ajankohtainen ja tarpeeseen tuleva oppilaitoksen pärjäämiseksi tulevaisuudessa toteuttaa laadukasta metsäkoneenkuljettajakoulutusta Pirkanmaan alueella.