Metsästyksenvalvonnan nykytilan selvitys ja kehitystyö riistanhoitoyhdistyksissä
Jokitalo, Johannes (2021)
Jokitalo, Johannes
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144771
Tiivistelmä
Suomessa metsästyksenvalvontaa suorittavat viranomaiset, riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojat sekä maanomistajat ja metsästysoikeuden haltijat. Tässä opinnäytetyössä metsästyksenvalvontaa tarkastellaan riistanhoitoyhdistysten suorittaman metsästyksenvalvonnan kautta. Taustaksi luodaan katsaus riistanhoitoyhdistysten suorittamaan valvontaan vuoden 2019 valvontamäärien osalta. Pääpaino selvitystyössä oli etsiä keinoja riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojien suorittaman valvonnan helpottamiseen ja kehittämiseen. Kehitystyön tueksi laadittiin valvontaa kartoittava kysely, joka lähetettiin Suomen riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille sekä metsästyksenvalvojille, yhteensä 2183 henkilölle. Kyselyn vastausprosentti oli korkea, sillä noin puolet kyselyn saaneista vastasi siihen.
Kyselyllä selvitettiin metsästyksenvalvojien ja toiminnanohjaajien näkemyksiä niistä oletetuista tekijöistä, jotka vähentävät suoritettujen valvontojen määrää, sekä sitä, miten valvontaa tulisi kehittää. Lisäksi kyselyllä selvitettiin, mihin asioihin valvontaa tulisi suunnata. Kyselyn perusteella esteiksi valvonnan toteutumiselle esiin nousivat metsästyksenvalvonnan mielekkyys talkootyön muotona sekä valvojien liian pienet toimivaltuudet. Valvontaa edistäviksi toimiksi vastaajat mainitsivat muun muassa seuraavia toimia: riistanhoitoyhdistyksille osoitetaan enemmän taloudellisia varoja valvontaan ja riistanhoitoyhdistys kasvattaa rooliaan viranomaisten ja metsästyksenvalvojien välisessä verkostoitumisessa. Valvonnan resursseja toivottiin jatkossa suunnattavan yleisiin laillisuus- ja luvallisuusasioihin.
Opinnäytetyössä esitetään joukko kehitysehdotuksia, jotka on laadittu pääosin kyselystä saatujen tulosten perusteella. Ehdotuksiin sisältyy muun muassa valvontaan liittyvää koulutusta, yleistä resurssien lisäämistä, viranomaisyhteistyön lisäämistä sekä valvonnan selkeämpää organisointia. Opinnäytetyö on luonteeltaan selvitystyö, ja se kuvaa kyselyn osalta riistanhoitoyhdistysten suorittamaa metsästyksenvalvontaa enimmäkseen valvontaa suorittavien henkilöiden mutta myös toiminnanohjaajien näkökulmasta.
Kyselyllä selvitettiin metsästyksenvalvojien ja toiminnanohjaajien näkemyksiä niistä oletetuista tekijöistä, jotka vähentävät suoritettujen valvontojen määrää, sekä sitä, miten valvontaa tulisi kehittää. Lisäksi kyselyllä selvitettiin, mihin asioihin valvontaa tulisi suunnata. Kyselyn perusteella esteiksi valvonnan toteutumiselle esiin nousivat metsästyksenvalvonnan mielekkyys talkootyön muotona sekä valvojien liian pienet toimivaltuudet. Valvontaa edistäviksi toimiksi vastaajat mainitsivat muun muassa seuraavia toimia: riistanhoitoyhdistyksille osoitetaan enemmän taloudellisia varoja valvontaan ja riistanhoitoyhdistys kasvattaa rooliaan viranomaisten ja metsästyksenvalvojien välisessä verkostoitumisessa. Valvonnan resursseja toivottiin jatkossa suunnattavan yleisiin laillisuus- ja luvallisuusasioihin.
Opinnäytetyössä esitetään joukko kehitysehdotuksia, jotka on laadittu pääosin kyselystä saatujen tulosten perusteella. Ehdotuksiin sisältyy muun muassa valvontaan liittyvää koulutusta, yleistä resurssien lisäämistä, viranomaisyhteistyön lisäämistä sekä valvonnan selkeämpää organisointia. Opinnäytetyö on luonteeltaan selvitystyö, ja se kuvaa kyselyn osalta riistanhoitoyhdistysten suorittamaa metsästyksenvalvontaa enimmäkseen valvontaa suorittavien henkilöiden mutta myös toiminnanohjaajien näkökulmasta.