Päiki-potilaan postoperatiivinen ohjaus
Suhonen, Maria; Vihanto, Paula (2021)
Suhonen, Maria
Vihanto, Paula
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144796
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten päiväkirurgisen potilaan postoperatiivinen ohjaus toteutuu. Tehtävä oli selvittää, minkälaista postoperatiivista ohjausta on olemassa päiki-potilaalle. Tavoitteena opinnäytetyössä oli koota Tampereen ammattikorkeakoululle aiheesta uusinta, tutkittua tietoa, jota voidaan hyödyntää opetuksessa ja käyttää opiskelijoiden itseopiskelumateriaalina. Työ laadittiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistot haettiin tietokannoista CINAHL, MEDLINE, Medic ja PubMed. Työhön valittiin 10 alkuperäistutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että potilaat tunsivat tulleensa kuulluiksi ohjaustilanteiden aikana sekä lähes kaikki olivat tyytyväisiä vuorovaikutukseen. Potilaat kokivat hoitajien toteuttaman ohjauksen valtaosin hyvänä. Tulokset osoittivat, että suullinen, kasvokkain tapahtuva ohjaus koettiin tehokkaana ohjausmenetelmänä. Kirjallisten ohjeiden rakenteeseen oltiin tyytyväisiä ja suurin osa oli vastaanottanut kirjalliset ohjeet. Internet- tai videoavusteisia ohjausmenetelmiä käytettiin varsin vähän. Monien eri ohjausmenetelmien yhdistäminen koettiin tuloksellisena, mutta silti ohjaustilanteissa eri ohjaustyylejä hyödynnettiin vaihtelevasti.
Eräs keskeinen havaintomme oli, että aihetta on tutkittu hyvin vähän ja tietoa on saatavilla niukasti. Päiväkirurgisen toimintamallin yleistyessä ja sairaalassa-oloajan lyhentyessä potilasohjauksen merkitys toipumiselle korostuu ja vastaavalle tutkimukselle olisi tarvetta myös Suomessa. Opinnäytetyön pohjalta jatkotutkimuksen aiheeksi nousi eri ohjausmenetelmien käyttö suomalaisissa tervey-denhuollon yksiköissä ja niiden vaikutus ohjauksen laatuun potilaan ja hoitajan kokemana.
Tuloksista ilmeni, että potilaat tunsivat tulleensa kuulluiksi ohjaustilanteiden aikana sekä lähes kaikki olivat tyytyväisiä vuorovaikutukseen. Potilaat kokivat hoitajien toteuttaman ohjauksen valtaosin hyvänä. Tulokset osoittivat, että suullinen, kasvokkain tapahtuva ohjaus koettiin tehokkaana ohjausmenetelmänä. Kirjallisten ohjeiden rakenteeseen oltiin tyytyväisiä ja suurin osa oli vastaanottanut kirjalliset ohjeet. Internet- tai videoavusteisia ohjausmenetelmiä käytettiin varsin vähän. Monien eri ohjausmenetelmien yhdistäminen koettiin tuloksellisena, mutta silti ohjaustilanteissa eri ohjaustyylejä hyödynnettiin vaihtelevasti.
Eräs keskeinen havaintomme oli, että aihetta on tutkittu hyvin vähän ja tietoa on saatavilla niukasti. Päiväkirurgisen toimintamallin yleistyessä ja sairaalassa-oloajan lyhentyessä potilasohjauksen merkitys toipumiselle korostuu ja vastaavalle tutkimukselle olisi tarvetta myös Suomessa. Opinnäytetyön pohjalta jatkotutkimuksen aiheeksi nousi eri ohjausmenetelmien käyttö suomalaisissa tervey-denhuollon yksiköissä ja niiden vaikutus ohjauksen laatuun potilaan ja hoitajan kokemana.