Fysioterapeuttien kokemuksia etäfysioterapiasta - laadullinen tutkimus

Abstract

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila keväällä 2020 muutti läsnäfysioterapian monen kuntoutujan kohdalla videoneuvotteluna toteutetuksi etäfysioterapiaksi. Toteutustapa oli uusi ja vakuuttavaa tutkimusnäyttöä etäfysioterapian vaikuttavuudesta vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa ei toistaiseksi ole kovin paljon. Tämän YAMK- opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia fysioterapeuteille on kertynyt etäfysioterapiasta työskentelytapana aikuisten vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Selvitin etäfysioterapian hyötyjä ja haasteita verrattuna läsnäfysioterapiaan sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat etäfysioterapian toimivuuteen. Tutkimusmenetelmänä olivat laadulliset semi-strukturoidut haastattelut video- neuvottelun kautta. Otannassa käytettiin määrätietoista valintatapaa, jolla pyrittiin saamaan haastateltaviksi fysioterapeutteja, joilla on eniten kokemusta aikuisten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etäfysioterapiasta. Kutsut lähetettiin 81 fysioterapeutille ja lopullinen otos oli 14. Haastattelut analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla. Tulokset osoittivat, että kokemukset vaihtelivat. Valtaosa painotti, että avustajan tarve ja manuaalisen ohjaamisen tai -terapian puute olivat monen kuntoutujan kohdalla olleet haaste. Enemmistö korosti teknisten yhteyksien toimimista sekä asenteen ja motivaation tärkeyttä. Kuntoutujan toimintakykyyn liittyvät tekijät olivat enemmistön mielestä keskeisiä: mitä omatoimisempi kuntoutuja oli, sen toimivampaa etäfysioterapia oli. Verbaalisen ohjauksen, kommunikaation ja turvallisuuden tärkeyttä korostettiin. Aikaisempi terapiasuhde ja harjoitteluvälineiden saatavuus helpottivat toteutusta. Enemmistö koki etäfysioterapian hyötyinä läsnäfysioterapiaan verrattuna että osa kuntoutujista olivat aktiivisempia ja itseohjautuvampia ja sen, että terapia toteutettiin arkiympäristössä. Koettiin, että harjoittelu nivoutuu paremmin arkeen ja mahdollistaa lähiverkoston osallistumisen. Etäfysioterapia on mahdollista kyyti-, sääolosuhteista tai paikasta riippumatta ja säästää aikaa. Kynnys etäfysioterapiaan on matalampi tilanteissa, joissa kuntoutuja olisi perunut läsnäfysioterapian. Etäfysioterapian välittömyys mainittiin, ja osa kuntoutujista oli sosiaalisempia. Koronavirukseen liittyviä hyötyjä etäfysioterapiasta oli tartuntariskin välttämisen lisäksi parempi vaihtoehto kuin ilman fysioterapiaa jääminen, ja sopi lisäksi kuntoutujille, jotka eivät voineet käyttää kasvomaskia sekä yksin asuville, jotka kokivat etäfysioterapian sosiaalisena henkireikänä.

Närfysioterapin ändrades till distansfysioterapi i realtid via videokonferens för många klienter som en följd av coronapandemin våren 2020. Arbetssättet var nytt och evidensbaserade forskningsresultat av distansfysioterapins effektivitet var begränsade beträffande krävande medicinsk rehabilitering. Syftet med masterarbetet var att utreda fysioterapeuters erfarenheter av distansfysioterapi inom krävande medicinsk rehabilitering för vuxna. Distansfysioterapins fördelar och utmaningar utreddes jämfört med närfysioterapi, samt vilka faktorer som bidrar till att distansfysioterapi fungerar. Forskningsmetoden var kvalitativa semi-strukturerade intervjuer m.h.a. videokonferens. Med ändamålsenligt urval var strävan att intervjua de fysioterapeuter som hade mest erfarenhet av vuxnas distansfysioterapi inom krävande medicinsk rehabilitering. Inbjudan skickades till 81 fysioterapeuter inom Fysios Ab och samplet var 14. Intervjuerna analyserades genom kvalitativ innehållsanalys. Resultaten påvisar att erfarenheterna varierar. Majoriteten poängterade behovet av en assistent hos många klienter samt att brist på manuell handledning och -terapi var en utmaning. Majoriteten framhävde en fungerande teknisk förbindelse samt betydelsen av inställning och motivation. Klienternas funktionsförmåga var central enligt majoriteten; ju självständigare, desto bättre fungerade distansfysioterapin. Den verbala handledningen, kommunikationens betydelse och därmed säkerheten lyftes fram. Genomförandet underlättades om klienten och fysioterapeuten hade ett terapiförhållande från tidigare och om rehabiliteringsredskap fanns tillgängliga. Under distansfysioterapin var en del klienter mer aktiva och självstyrande än i närfysioterapin och rehabiliteringen förankrades bättre i klienterna vardagsmiljö och möjliggjorde närståendes delaktighet. Distansfysioterapi är möjligt oberoende plats, transport eller väderlek och är tidsbesparande. Tröskeln till distansfysioterapi är lägre i situationer där klienten annars skulle ha annullerat. Distansfysioterapins omedelbarhet nämndes och en del klienter var mer sociala. Fördelar anknytna till pandemin utöver mindre smittorisk var att distansfysioterapi åtminstone var ett bättre alternativ än ingen fysioterapi alls, bättre för dem som hade svårt att använda ansiktsmask och en social livlina för ensamboende.