Valaisun vaikutus kolmiulotteisiin teoksiin ja valoherkkiin materiaaleihin

Abstract

Tämän kirjallisen opinnäytetyön tutkimusaiheena on työskentelyvalon merkitys puuveistokseen sen rakentamisen aikana ja ristiriita, joka syntyy, kun teoksen luonne ja materiaalien värit voivat muuttua epäsuotuisaksi teosvalaisun myötä. Havainnot epäonnistuneista teosvalaisuista ovat ohjanneet minut tarkastelemaan toisen taiteilijan kolmiulotteisista teoksista koostuvan näyttelyn valaisun vaikutusta sekä teoksiin että tilan tunnelmaan. Haastattelen ammattivalaisijaa, jotta saataisiin lisää tietoa miten valaisu rakennetaan taidemuseossa. Teosvalaisun lisäksi opinnäytetyössä pohditaan, minkälainen vaikutus valolla on teosmateriaaleihin ajan kuluessa ja voiko valosta aiheutuvia muutoksia ennakoida tai hidastaa, jotta teoksen ulkoinen olemus säilyisi mahdollisimman muuttumattomana sen elinkaarensa aikana.

Kirjallisen opinnäytetyöni tutkimuksellinen tulos muodostuu puuveistoksen valmistumisprosessista ja teoksen kahden keskenään erilaisen teosvalaisun toteuttamisesta ja havainnoimisesta. Laajempaa ymmärrystä teosvalaisun mahdollisuuksista haen analysoimalla veistoksista koostuvan taidenäyttelyn sekä teoksien että tilan valaistusta. Tämän lisäksi haastattelen taidemuseon ammattivalaisijaa valaisutekniikkaa käsittelevien kysymyksien avulla sekä taidemuseon konservaattoreita valoherkkiin materiaaleihin liittyen.

Teosvalaisun mahdollisuuksien pohtiminen heti teoksen valmistumisen alkuvaiheessa tulee vaikuttamaan taiteellisessa työskentelyssäni aiempaa voimakkaammin valmiin teoksen ulkomuotoon, materiaalivalintoihin ja esillepanoon. Ammattivalaisijan esiin tuoma tieto ohjaa valaisuteknisten seikkojen lisäksi pohtimaan jatkossa myös näyttelytilan merkitystä osana ripustuskokonaisuutta. Haastattelemalla konservaattoreita ja lukemalla Teesejä kokoelmanhoidosta: Konservaattorin näkökulma -oppaan tietoisuuteni valoherkistä materiaaleista ja teosmateriaalien silmällä nähtävien muutoksien estämiseksi tai hidastamiseksi on kasvanut merkittävästi.