Sairaanhoitajan eettinen kompetenssi mielenterveys- ja päihdehoitotyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajan eettisen kompetenssin ilmenemistä mielenterveys- ja päihdehoitotyössä ja tehtävänä oli vastata kysymykseen, miten sairaanhoitajan eettinen kompetenssi ilmenee mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Tavoitteena oli lisätä tietämystä aiheesta. Opinnäytetyön työelämätahona oli Tampereen ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä rahoittama Profitu-profilointihanke.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analysoitu aineisto koostui yhdeksästä tieteellisestä alkuperäistutkimuksesta, joiden julkaisuvuodet sijoittuivat vuosien 2011 ja 2020 välille. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tulosten mukaan sairaanhoitajan eettinen kompetenssi mielenterveys- ja päihdehoitotyössä ilmeni sairaanhoitajan eettisen perustan heijastumisena tehtyyn hoitotyöhön sekä pyrkimyksenä yhdenvertaisuuteen potilaan kanssa. Hoitotyön eettisyyttä haastavissa tilanteissa sairaanhoitajien eettinen kompetenssi ilmeni eettisen ristiriidan ja oman vastuun tunnistamisena sekä emotionaalisten seurausten tiedostamisena ja kohtaamisena. Tuloksissa nousi esiin myös eettisen kompetenssin ja sen ilmentämisen puutteellisuus epäeettisenä toimintana ja asenteina. Näissä tilanteissa eettinen kompetenssi ilmeni oman toiminnan epäeettisyyden tunnistamisena jälkikäteen ja kykynä toteuttaa hoitotyötä ilman asenteiden vaikutusta siihen.

Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön opiskelijoiden sekä valmiiden ammattilaisten kanssa konkretisoimaan sairaanhoitajan eettisen kompetenssin laajuutta sekä vaikutusta mielenterveys- ja päihdehoitotyön toteutukseen. Tulokset sairaanhoitajan eettisen kompetenssin ilmenemisestä tarjoavat lähtökohdan opiskelijan tai sairaanhoitajan henkilökohtaiselle reflektiolle itseään ja ammatillisuuttaan koskien. Sairaanhoitajan eettisen kompetenssin ilmenemistä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä sekä eettisen kompetenssin ilmentämisen esteiden selvittämistä ehdotetaan jatkotutkimuskohteiksi.

The purpose of this study was to explore how the ethical competence of a nurse appears in mental health and substance abuse nursing. This study aimed to increase general knowledge about the subject.

This study was conducted as a narrative literature review. The data were collected from nine research articles published in 2011–2020 and analysed by means of content analysis.

According to the results, a nurse's ethical competence in mental health and substance abuse nursing manifested itself in reflections of nurse's ethical foundation in relation to nursing and as a tendency to be equal with the patient. In challenging situations, ethical competence manifested itself as recognition of ethical conflicts and responsibilities and awareness of emotional results. In results, there also emerged a deficiency of ethical competence as unethical actions and attitudes. In these cases, ethical competence manifested itself as recognition of unethicality of actions afterwards and as an ability to perform nursing without the influence of attitudes.

Overall the study makes the phrase nurse’s ethical competence more understandable and describes the different ways it appears in practical nursing. Further studies on nurses’ ethical competence in Finnish health care system and the obstacles in expressing the ethical competence are proposed for even better understanding of the subject.