Kansainvälisen hanketiimin virtuaalinen johtaminen : case: SUSIE - Sustainable Business and Employability through HEI's Innovative Pedagogy

Abstract

SUSIE-hanke on kansainvälinen ja osa suurempaa, Turun ammattikorkeakoulun ja Tansanian partnereiden innovatiivisen pedagogiikan yhteistä hanketta. Hankkeen tavoitteena on yliopistojen pedagoginen kehittäminen. Vuoden 2020 lopulla alkanut hanke jouduttiin korona-pandemian vuoksi vaihtamaan nopeasti osittain virtuaalisesta hankkeesta täysin virtuaaliseksi hankkeeksi. Tämä opinnäytetyö on toimeksianto hankkeelle. Muutos osittain virtuaalisesta hankkeesta kokonaan virtuaaliseksi hankkeeksi loi tarpeen tutkia, miten muutos on vaikuttanut tiimiläisten mielestä kansainvälisen hankkeen käynnistymisvaiheen johtamiseen virtuaalisesti.

Turun ammattikorkeakoulun SUSIE-hankkeen viiden hengen tiimi valikoitui tutkimusjoukoksi. Tutkimuksen kohteena oli kansainvälisen hankkeen virtuaalijohtaminen ja tutkimuksen tavoitteena oli antaa tietoa siitä, mitä onnistunut virtuaalijohtaminen sisältää kansainvälisen hankkeen käynnistymisvaiheessa hankkeen jäsenten näkökulmasta. Toimeksiantajan näkökulmasta tavoitteena oli edellä mainitun lisäksi ajankohtaisen tilanteen tarkasteleminen positiivisella sävyllä. Tutkimuksessa pyrittiin nostamaan esiin näkökulmia, joiden epäkohtia voidaan kehittää hankkeen edetessä. Tutkimusmenetelmiksi valittiin kyselytutkimus, joka toteutettiin Webropol-lomakkeella, sekä teemahaastattelut yksilöhaastatteluina. Kysely toimitettiin vastattavaksi koko tiimille ja haastattelututkimus samalle joukolle. Tutkimustulosten perusteella hankkeen käynnistymisvaihe ja sen johtaminen koetaan onnistuneeksi. Yhteistyön luominen, virtuaaliset viestintäkanavat ja tilaisuudet sekä hankkeen hyvä suunnittelu nousivat onnistuneimmiksi kohdiksi hankkeen käynnistymisvaihetta. Yksilöhaastatteluissa syvennyttiin projektin aloittamiseen, kriittisiin kohtiin ja onnistumiseen sekä yhteistyöhön ja luottamukseen. Haastatteluissa peilattiin myös haastateltavien kokemuksia kansainvälisen virtuaalitiimin johtamisesta muissa hankkeissa, joissa he ovat olleet mukana. Muun muassa johtajan läsnäolo sekä vastuu sujuvasta viestinnästä nousivat vastausten perusteella onnistuneen kansainvälisen virtuaalijohtamisen tärkeimmiksi seikoiksi. Toisaalta tietoturvakäytännöt, johtamisen johdonmukaisuus ja ongelmakohtiin puuttuminen koettiin hankkeessa vastausten perusteella vielä puutteellisiksi. Toimeksiantajalle toimitettiin opinnäytetyön tutkimustulokset sekä kehitysehdotukset, jotka muodostuivat tutkimuksen, johtopäätösten ja opinnäytetyön teorian kautta.

Virtuaalijohtamisen kehittäminen ja se, miten tiimi johtamisen kokee, on ajankohtainen aihe kansainvälisissä hankkeissa. Tämä on tärkeä tutkimuskohde toimeksiantajalle, sillä hanke on vasta aluillaan ja siihen voidaan vielä hyvin vaikuttaa sekä siitä voidaan jatkossa aktiivisemmin pyytää palautetta hankkeen edetessä.

ASIASANAT: Virtuaalijohtaminen, virtuaalitiimi, ryhmäkehitysmalli, kansainvälinen hanke.