Sisäisen toimitusvarmuuden kehittäminen
Nurmi, Eero (2021)
Nurmi, Eero
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104195147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104195147
Tiivistelmä
Hyvä sisäinen toimitusvarmuus antaa yritykselle enemmän aikaa reagoida markkinoiden ja asiakkaiden muutoksiin. Projektissa selvitettiin kokoonpanosolun sisäiseen toimitusvarmuuteen vaikuttavia tekijöitä. Työ toteutettiin osana yrityksen sisäisen toimitusvarmuuden kehittämisprojektia, joka käynnistettiin esiselvityksissä selvinneen heikon sisäisen toimitusvarmuuden tason vuoksi. Salassapitosyistä työstä on poistettu yksityiskohtainen arvovirtakartoitus ja yrityksen toimitusvarmuuden tasot.
Lean ja Six Sigma -menetelmät toimivat tutkimuksen perustana. Työ aloitettiin kartoittamalla kokoonpanoprosessin nykytila, jonka jälkeen asetettiin tahtotila. Ylätasoiseen arvovirtakartoitukseen kerättiin keskeiset tunnusluvut prosessin toiminnasta. Samalla selvitettiin tiedon kulku prosessin aikana. Toiminnanohjausjärjestelmästä saatavaa dataa havainnollistettiin laatikko-jana-kuvioilla ja yksityiskohtaisemmin SPC-korteilla, joiden avulla selvitettiin prosessissa esiintyvän vaihtelun taso. Myöhemmässä vaiheessa prosessin nyky- ja tavoitetilasta tehtiin yksityiskohtainen arvovirtakartoitus Kaizen-työpajassa. Arvovirtakartoitusten avulla havaittiin prosessiongelmia, hukkatyötä ja laskettiin arvoa tuottavan työn osuus kokonaisläpimenoajasta. Lisävarusteiden vaikutusta kokoonpanoaikaan sekä niiden yleisyyttä valmistettavissa laitteissa tutkittiin, minkä tuloksena lisävarusteiden aiheuttama lisäkuorma todettiin yhdeksi päätekijäksi kokoonpanoajan vaihteluun. Tuotannonsuunnittelun käytännöistä selvisi, ettei lisävarusteita huomioida riittävästi arvioitaessa töiden kestoa ja kuormittavuutta. Suurimman volyymin tuotteiden tavoitellut vaiheajat todettiin epärealistisiksi saavuttaa tapauksissa, joissa esiintyy enemmän lisävarusteita.
Työn tuloksena kokoonpanoprosessissa esiintyvää hukkaa saatiin vähennettyä, mikä paransi tuotannon tehokkuutta ja virtausta. Tuotannossa pilotoitiin tahtotila, johon pääsemiseksi toteutettiin ensimmäisiä toimenpiteitä. Tuotantosuunnitelman epätarkkuus, työohjeiden puutteellisuus sekä ongelmat valmistusrakenteissa ja toimittajalaadun hallinnassa olivat sisäiseen toimitusvarmuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kohdeyritykselle luotiin aputyökalu tuotannonsuunnittelun kehittämiseksi, mikä tekee tuotannosta ennustettavamman. Ennustettavampi tuotanto mahdollistaa tuotannon tasaisen kuormituksen ja vähentää tuotantosuunnitelman uusintatyötä. Tulevaisuudessa kohdeyrityksen tulee kehittää vastaanottotarkastusprosessia, työohjeiden sisältöä ja integroida tuotannonsuunnittelun aputyökalu osaksi päivittäistä toimintaa.
Lean ja Six Sigma -menetelmät toimivat tutkimuksen perustana. Työ aloitettiin kartoittamalla kokoonpanoprosessin nykytila, jonka jälkeen asetettiin tahtotila. Ylätasoiseen arvovirtakartoitukseen kerättiin keskeiset tunnusluvut prosessin toiminnasta. Samalla selvitettiin tiedon kulku prosessin aikana. Toiminnanohjausjärjestelmästä saatavaa dataa havainnollistettiin laatikko-jana-kuvioilla ja yksityiskohtaisemmin SPC-korteilla, joiden avulla selvitettiin prosessissa esiintyvän vaihtelun taso. Myöhemmässä vaiheessa prosessin nyky- ja tavoitetilasta tehtiin yksityiskohtainen arvovirtakartoitus Kaizen-työpajassa. Arvovirtakartoitusten avulla havaittiin prosessiongelmia, hukkatyötä ja laskettiin arvoa tuottavan työn osuus kokonaisläpimenoajasta. Lisävarusteiden vaikutusta kokoonpanoaikaan sekä niiden yleisyyttä valmistettavissa laitteissa tutkittiin, minkä tuloksena lisävarusteiden aiheuttama lisäkuorma todettiin yhdeksi päätekijäksi kokoonpanoajan vaihteluun. Tuotannonsuunnittelun käytännöistä selvisi, ettei lisävarusteita huomioida riittävästi arvioitaessa töiden kestoa ja kuormittavuutta. Suurimman volyymin tuotteiden tavoitellut vaiheajat todettiin epärealistisiksi saavuttaa tapauksissa, joissa esiintyy enemmän lisävarusteita.
Työn tuloksena kokoonpanoprosessissa esiintyvää hukkaa saatiin vähennettyä, mikä paransi tuotannon tehokkuutta ja virtausta. Tuotannossa pilotoitiin tahtotila, johon pääsemiseksi toteutettiin ensimmäisiä toimenpiteitä. Tuotantosuunnitelman epätarkkuus, työohjeiden puutteellisuus sekä ongelmat valmistusrakenteissa ja toimittajalaadun hallinnassa olivat sisäiseen toimitusvarmuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kohdeyritykselle luotiin aputyökalu tuotannonsuunnittelun kehittämiseksi, mikä tekee tuotannosta ennustettavamman. Ennustettavampi tuotanto mahdollistaa tuotannon tasaisen kuormituksen ja vähentää tuotantosuunnitelman uusintatyötä. Tulevaisuudessa kohdeyrityksen tulee kehittää vastaanottotarkastusprosessia, työohjeiden sisältöä ja integroida tuotannonsuunnittelun aputyökalu osaksi päivittäistä toimintaa.