Painehaavojen ehkäisy ja hoidon osaamisen lisääminen
Mattila, Janette (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104205237
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää painehaavojen esiintyvyyttä ja tunnistamista Rauman terveyspalveluiden osastoilla T1, T2 & T3 tällä hetkellä. Tavoitteena oli saada tietoa painehaavojen esiintyvyydestä osastoilla, koska osastoilla järjestetään lisäkoulutusta painehaavoista. Jopa lähes 60 % painehaavoista jää terveydenhuollossa havaitsematta. Painehaavojen ehkäisykustannukset ovat vain kymmenesosa niiden aiheuttamista hoitokustannuksista.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli määrällinen. Tutkimuksen suorittivat yhteistyössä opinnäytetyön tekijä, potilaille tuttu hoitaja osastolta ja yksi muu hoitohenkilökunnan jäsen. Tutkimuskysymys oli: Missä määrin osastoilla esiintyi painehaavoja Painehaavahelpperi –mittaria hyväksi käyttäen?
Tutkimustulokset koottiin taulukkoon ja kuvioihin. Tutkimukseen osallistuneista (N=44) otettiin ylös vain välttämättömät taustatiedot. Kaikki painehaavat olivat syntyneet iäkkäille henkilöille. Nuorin painehaavoista kärsinyt potilas oli alle 70-vuotias. Hankalin painehaava sijaitsi kantapäässä ja se oli luokaltaan luokittelematon; epäily syvien kudosten vauriosta. 14 potilaalla oli jonkinasteinen painehaava. Tämä tarkoittaa, että lähes joka kolmannella oli painehaava. Painehaavoja oli yhteensä 23, eli useammalla potilaalla oli yksi tai useampi painehaava. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin niihin painehaavoihin, jotka olivat syntyneet hoitojakson aikana. Monet painehaavat, jotka olivat jo potilailla heidän tullessaan sairaalaan, olivat saaneet alkunsa erilaisissa hoivakodeissa.
Eettisyyttä tuki potilaiden anonyymiys ja vapaaehtoisuus tutkimukseen osallistumisesta. Vastaava esiintyvyyskartoitus on tarkoitus tehdä noin vuoden kuluttua koulutuksen järjestämisen jälkeen, jotta saadaan selvitettyä koulutuksen vaikuttavuus.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli määrällinen. Tutkimuksen suorittivat yhteistyössä opinnäytetyön tekijä, potilaille tuttu hoitaja osastolta ja yksi muu hoitohenkilökunnan jäsen. Tutkimuskysymys oli: Missä määrin osastoilla esiintyi painehaavoja Painehaavahelpperi –mittaria hyväksi käyttäen?
Tutkimustulokset koottiin taulukkoon ja kuvioihin. Tutkimukseen osallistuneista (N=44) otettiin ylös vain välttämättömät taustatiedot. Kaikki painehaavat olivat syntyneet iäkkäille henkilöille. Nuorin painehaavoista kärsinyt potilas oli alle 70-vuotias. Hankalin painehaava sijaitsi kantapäässä ja se oli luokaltaan luokittelematon; epäily syvien kudosten vauriosta. 14 potilaalla oli jonkinasteinen painehaava. Tämä tarkoittaa, että lähes joka kolmannella oli painehaava. Painehaavoja oli yhteensä 23, eli useammalla potilaalla oli yksi tai useampi painehaava. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin niihin painehaavoihin, jotka olivat syntyneet hoitojakson aikana. Monet painehaavat, jotka olivat jo potilailla heidän tullessaan sairaalaan, olivat saaneet alkunsa erilaisissa hoivakodeissa.
Eettisyyttä tuki potilaiden anonyymiys ja vapaaehtoisuus tutkimukseen osallistumisesta. Vastaava esiintyvyyskartoitus on tarkoitus tehdä noin vuoden kuluttua koulutuksen järjestämisen jälkeen, jotta saadaan selvitettyä koulutuksen vaikuttavuus.