Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia etätyönä suoritetuista työharjoitteluista
Lintukangas, Emma (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Lintukangas, Emma
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225394
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia etätyönä suoritetuista työharjoitteluista teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka korkeakouluopiskelijat ovat kokeneet etätyönä suoritetun työharjoittelun perehdyttämisen sekä osaamisen kehittämisen näkökulmista. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia etätyön hyödyistä sekä haasteista.
Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2021 haastattelemalla neljää korkeakouluopiskelijaa heidän omasta työharjoittelukokemuksestaan. Haastattelujen kulkua ohjasivat alaongelmien pohjalta luodut teemat. Kyseiset teemat olivat perehdyttäminen, etätyö sekä osaamisen kehittäminen. Haastatteluista syntyneiden äänitallenteiden pohjalta litteroitua aineistoa kerääntyi 55 sivua. Litteroitu aineisto analysoitiin erillisen kortistotiedoston avulla.
Tutkimus osoitti etäperehdyttämisen tarjoavan riittävät mahdollisuudet työssä suoriutumiseen ja onnistumiseen työharjoittelijoiden osalta. Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että organisaatioiden tulisi panostaa perehdyttämiseen sen kaikilla osa-alueilla taatakseen sen onnistumisen myös etänä. Erityisesti ennen työhöntuloa tapahtuvan informoinnin niukkuus, perehdytyssuunnitelmien puuttuminen sekä riittämätön työsuhdeperehdyttäminen ja palautteenanto koettiin etäperehdyttämisen ongelmiksi. Lisäksi etäperehdyttämisellä ei usein pystytty täyttämään uuden työntekijän sosiaalisia tarpeita. Tutkimus myös osoitti korkeakouluopiskelijoiden tarvitsevan erityistä tukea saadakseen tarvittavat edellytykset etätyön tekemiseen esimerkiksi työergonomian osalta. Etätyön hyötyinä pidettiin erityisesti vapautta, ajallisia ja rahallisia säästöjä sekä paikkariippumattomuutta. Etätyössä koetut haasteet liittyivät usein työn sosiaaliseen puoleen, kuten yhteisöllisyyden puuttumiseen tai yksinäisyyden kokemiseen. Tutkimuksesta kävi ilmi, että osaamisen kehittämiselle löytyi monia keinoja myös etätyössä. Korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta erityisen hyödyllisiksi koettiin sijaistaminen sekä erilaisiin projekteihin osallistuminen. Osaamisen kehittämisen koettiin useimmissa tapauksissa onnistuneen hyvin myös etänä, vaikkakin tutkimuksesta kävi ilmi, että sen koettiin usein myös olevan niukempaa ja hitaampaa kuin läsnätyössä.
Opinnäytetyö tarjosi katsauksen suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kokemuksiin neljässä eri organisaatiossa etätyönä suoritetuista työharjoitteluista. Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta informaatiota niin etätyönä suoritettavia työharjoitteluita tarjoaville organisaatioille kuin myös yleisesti korkeakouluopiskelijoille, sillä tutkimuksiin perustuvaa tietoa etätyöstä korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta on saatavilla toistaiseksi hyvin rajoitetusti. Tutkimuksesta saadun tietopohjan avulla organisaatiot pystyvät kehittämään etätyönä järjestettävien työharjoitteluiden käytäntöjä tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2021 haastattelemalla neljää korkeakouluopiskelijaa heidän omasta työharjoittelukokemuksestaan. Haastattelujen kulkua ohjasivat alaongelmien pohjalta luodut teemat. Kyseiset teemat olivat perehdyttäminen, etätyö sekä osaamisen kehittäminen. Haastatteluista syntyneiden äänitallenteiden pohjalta litteroitua aineistoa kerääntyi 55 sivua. Litteroitu aineisto analysoitiin erillisen kortistotiedoston avulla.
Tutkimus osoitti etäperehdyttämisen tarjoavan riittävät mahdollisuudet työssä suoriutumiseen ja onnistumiseen työharjoittelijoiden osalta. Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että organisaatioiden tulisi panostaa perehdyttämiseen sen kaikilla osa-alueilla taatakseen sen onnistumisen myös etänä. Erityisesti ennen työhöntuloa tapahtuvan informoinnin niukkuus, perehdytyssuunnitelmien puuttuminen sekä riittämätön työsuhdeperehdyttäminen ja palautteenanto koettiin etäperehdyttämisen ongelmiksi. Lisäksi etäperehdyttämisellä ei usein pystytty täyttämään uuden työntekijän sosiaalisia tarpeita. Tutkimus myös osoitti korkeakouluopiskelijoiden tarvitsevan erityistä tukea saadakseen tarvittavat edellytykset etätyön tekemiseen esimerkiksi työergonomian osalta. Etätyön hyötyinä pidettiin erityisesti vapautta, ajallisia ja rahallisia säästöjä sekä paikkariippumattomuutta. Etätyössä koetut haasteet liittyivät usein työn sosiaaliseen puoleen, kuten yhteisöllisyyden puuttumiseen tai yksinäisyyden kokemiseen. Tutkimuksesta kävi ilmi, että osaamisen kehittämiselle löytyi monia keinoja myös etätyössä. Korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta erityisen hyödyllisiksi koettiin sijaistaminen sekä erilaisiin projekteihin osallistuminen. Osaamisen kehittämisen koettiin useimmissa tapauksissa onnistuneen hyvin myös etänä, vaikkakin tutkimuksesta kävi ilmi, että sen koettiin usein myös olevan niukempaa ja hitaampaa kuin läsnätyössä.
Opinnäytetyö tarjosi katsauksen suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kokemuksiin neljässä eri organisaatiossa etätyönä suoritetuista työharjoitteluista. Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta informaatiota niin etätyönä suoritettavia työharjoitteluita tarjoaville organisaatioille kuin myös yleisesti korkeakouluopiskelijoille, sillä tutkimuksiin perustuvaa tietoa etätyöstä korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta on saatavilla toistaiseksi hyvin rajoitetusti. Tutkimuksesta saadun tietopohjan avulla organisaatiot pystyvät kehittämään etätyönä järjestettävien työharjoitteluiden käytäntöjä tulevaisuudessa.