Selvitys Essoten kotihoidon ja etäpalvelun kustannuksista
Tenhunen, Maria; Taskinen, Julia (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225494
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vetovoimainen kotihoito- hanke. Hankkeen päätoteuttaja, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote tuottaa kuntayhtymän alueen asukkaille muun muassa kotihoidon palveluita, kuten kotihoitoa ja etäpalvelua. Essoten tulevaisuuden suunnitelmissa yhä useampi asiakas käyttää etäpalvelua. Toistaiseksi Essotelta oli kuitenkin puuttunut tieto siitä, minkälaisia kustannuksista etäpalvelun tuottamisesta muodostui Essotelle.
Opinnäytetyön tekemistä ohjaavaksi tutkimusongelmaksi muodostui: minkälaisia kustannuksia etäpalvelun ja kotihoidon tuottamisesta seuraa Essotelle ja miten kotihoidon kokonaiskustannukset jakautuvat kotihoidon ja etäpalvelun välille. Kustannuksia tarkasteltiin ainoastaan siltä osin, minkälaisia kustannuksia kotihoidon ja etäpalvelun tuottamisesta muodostuu Essotelle, eikä siinä sen vuoksi käsitelty asiakkaille aiheutuvia kustannuksia. Opinnäytetyössä ei myöskään keskitytty siihen, kuinka tuloksellisia kotihoito ja etäpalvelu ovat.
Tarkoituksena oli tunnistaa kustannukset, joita Essotelle muodostuu etäpalvelun ja kotihoidon tuottamisesta. Tavoitteena oli saada eroteltua etäpalvelun ja kotihoidon kustannukset kotihoidon kokonaiskustannuksista. Näin kustannukset voitaisiin jatkossa kotihoidon kustannuslaskennassa kohdistaa suoraan kotihoidolle ja etäpalvelulle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
Kustannusten kartoittamisessa käytettiin useita erilaisia laadullisia tutkimusmenetelmiä: teemahaastatteluja, dokumenttianalyysia sekä itsedokumentointia. Teemahaastatteluissa haastateltiin kahta etäpalvelun ja kahta kotihoidon työntekijää (n=4). Teemahaastattelujen tueksi kotihoidon ja etäpalvelun työntekijät (n=8) toteuttivat viiden työpäivän pituisen, asiakaskohtaisen työajanseurannan. Dokumenttianalyysin avulla puolestaan tarkasteltiin kustannuslaskelmasta kustannusjaottelun nykytilannetta.
Kotihoidon ja etäpalvelun tuottamiseen liittyy sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Kotihoidon tuottamiseen vaaditaan enemmän resursseja ja siihen kohdistuu enemmän välillisiä kustannuksia kuin etäpalveluun. Siitä huolimatta etäpalvelun välilliset yksikkökustannukset osoittautuivat kotihoitoa suuremmiksi.
Opinnäytetyön tekemistä ohjaavaksi tutkimusongelmaksi muodostui: minkälaisia kustannuksia etäpalvelun ja kotihoidon tuottamisesta seuraa Essotelle ja miten kotihoidon kokonaiskustannukset jakautuvat kotihoidon ja etäpalvelun välille. Kustannuksia tarkasteltiin ainoastaan siltä osin, minkälaisia kustannuksia kotihoidon ja etäpalvelun tuottamisesta muodostuu Essotelle, eikä siinä sen vuoksi käsitelty asiakkaille aiheutuvia kustannuksia. Opinnäytetyössä ei myöskään keskitytty siihen, kuinka tuloksellisia kotihoito ja etäpalvelu ovat.
Tarkoituksena oli tunnistaa kustannukset, joita Essotelle muodostuu etäpalvelun ja kotihoidon tuottamisesta. Tavoitteena oli saada eroteltua etäpalvelun ja kotihoidon kustannukset kotihoidon kokonaiskustannuksista. Näin kustannukset voitaisiin jatkossa kotihoidon kustannuslaskennassa kohdistaa suoraan kotihoidolle ja etäpalvelulle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
Kustannusten kartoittamisessa käytettiin useita erilaisia laadullisia tutkimusmenetelmiä: teemahaastatteluja, dokumenttianalyysia sekä itsedokumentointia. Teemahaastatteluissa haastateltiin kahta etäpalvelun ja kahta kotihoidon työntekijää (n=4). Teemahaastattelujen tueksi kotihoidon ja etäpalvelun työntekijät (n=8) toteuttivat viiden työpäivän pituisen, asiakaskohtaisen työajanseurannan. Dokumenttianalyysin avulla puolestaan tarkasteltiin kustannuslaskelmasta kustannusjaottelun nykytilannetta.
Kotihoidon ja etäpalvelun tuottamiseen liittyy sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Kotihoidon tuottamiseen vaaditaan enemmän resursseja ja siihen kohdistuu enemmän välillisiä kustannuksia kuin etäpalveluun. Siitä huolimatta etäpalvelun välilliset yksikkökustannukset osoittautuivat kotihoitoa suuremmiksi.