Onko musiikkia boksin ulkopuolella? : musiikin analogisen ja digitaalisen äänittämisen ja äänenkäsittelyn eri puolet

Abstract

Musiikin äänittämisen digitalisoiduttua on analoginen äänitys- ja tuotantotapa jäänyt marginaaliseen asemaan. Niillä on kuitenkin vankat kannattajansa äänityön kentällä, koska se tarjoaa erilaisen työtavan ja erityisen soundin. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin musiikin digitaalisen ja analogisen äänittämisen ja miksaamisen teknisiä, tuotannollisia ja taiteellisia eroja, teorian ja käytännön tasolla. Tutkimuskysymys on, minkälaisia hyötyjä vanhemmilla äänentallennustekniikoilla voi olla nykypäivän digitaalisessa äänitysympäristössä.

Tapaustutkimuksena sama pop/rock-tyylinen sävellys äänitettiin ja miksattiin molemmilla tavoilla, jotta menetelmien erot saataisiin tarkasteltavaksi. Menetelmiä tarkasteltiin muun muassa teknisestä, tuotannollisesta, ergonomisesta, visuaalisesta ja soundillisesta näkökulmasta. Subjektiivista kokemusta äänitteentekoprosessista analysoitiin säveltäjän, soittajan, äänittäjän ja miksaajan rooleista käsin.

Puhtaasti teknisiä laadullisia tekijöitä, sellaisia joita voidaan mitata, arvioiden voidaan todeta, että digitaalisuus mahdollistaa parhaimman mahdollisen äänenlaadun ja vanhempiin äänentallennustekniikoihin vaikuttaa tekniset vajavaisuudet, jotka toisaalta osaltaan luovat niille niiden uniikin soundin.

Koska musiikki koetaan ja tulkitaan subjektiivisesti, on selvää, että myös äänitysformaatin valinta on hyvin subjektiivinen näkemys siitä, mikä on millekin musiikkiesitykselle oikea tapa tulla tallennetuksi ja käsitellyksi. Tutkimuksen tuloksena voidaan pitää sitä, että mikään ei estä tekemästä laadukasta äänityötä vanhemmilla äänentallennusvälineillä niin kauan, kun valittu formaatti ja tekotapa palvelee ja tukee tuotannollista, teknistä, taiteellista ja ennen kaikkea subjektiivista mieltymystä ja visiota.

As music recording became a job done with digital equipment analog recording was pushed to a margin. It still has its followers, because it offers a different workflow and a distinct sound. The question this thesis examines is what benefits can older analog recording workflows and mediums bring to the modern day digital recording environment. This thesis examines the technical, production and artistic differences between music recording using analog and digital techniques, both in theory and practice.

As a case study the same composition was recorded and mixed using both techniques so that the differences between them could be examined. The differences were then studied from technical, production, ergonomic, visual and sound viewpoints. The subjective experience of the process of the case study was then analyzed from the points of view of the composer, player, audio engineer and mixer.

It could be argued that digital recording allows the best quality audio and that the older recording formats and techniques all suffer from technical inferiorities which on the other hand make their sound unique. Because music is subjectively experienced and interpreted it is clear that also the choice for what is the best recording format for a given musical piece is subject to individual subjective taste.

As a result of the study it could be concluded that making good quality sound with older analog recording techniques is possible, as long as the chosen format benefits and supports the production, technical, artistic and most importantly the preference and the vision of the production.