Velkajärjestelyhakemusten hylkäämisen syyt Pirkanmaan käräjäoikeudessa
Humalamäki, Janita (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104245628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104245628
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli velkajärjestelyhakemusten hylkäämisen syyt Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Työssä perehdyttiin oikeuslähteiden avulla siihen, mistä syistä yksityishenkilön velkajärjestelyhakemuksia lain mukaan voidaan hylätä. Työn toisessa osassa keskityttiin Pirkanmaan käräjäoikeuteen saapuviin velkajärjestelyhakemuksiin, joista eriteltiin hylätyt hakemukset ja perehdyttiin tarkemmin hylkäysten syihin.
Tutkimuksen kohteeksi valikoitui velkajärjestelyhakemusten hylkäysten syyt, sillä Pirkanmaan käräjäoikeudessa ei ollut tilastoa siitä, mistä syistä velkajärjestelyhakemuksia hylätään. Opinnäytetyössä tilastoitiin vuotta 2018, sillä vuonna 2019 ja 2020 hakemuksia saapui normaalia vähemmän, johtuen talous- ja velkaneuvonnan uudistuksesta sekä koronapandemiasta.
Opinnäytetyössä teoriasosuus saatiin perehtymällä pääosin lainsäädäntöön, hallituksen esityksiin, oikeustapauksiin sekä oikeuskirjallisuuteen. Teoriaosassa selvitettiin mitä yksityishenkilön velkajärjestely tarkoittaa, mitkä ovat sen edellytykset ja millainen prosessi se käräjäoikeudessa on.
Empiriaosassa saatiin tutkimukselle kvantitatiivisia määreitä selvittämällä Tuomas-järjestelmästä hylätyt velkajärjestelyhakemukset vuodelta 2018, jonka jälkeen saaduista diaareista ja päätösasiakirjoista selvitettiin perusteet hakemuksien hylkäämisille. Näin kvantitatiivisista määreistä saatiin samalla pohja kvalitatiivisille tutkimuskysymyksille.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että Pirkanmaan käräjäoikeudessa on vuonna 2018 hylätty 50 velkajärjestelyhakemusta. Velkajärjestelyhakemuksia hylättiin yleisimmin esteperusteen perusteella. Yleisin esteperuste hylkäämisen syynä oli piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen. This thesis concentrates on grounds for refusal of applications for debt restructuring at Pirkanmaa General Court of First Instance. The main purpose of the study was to find out what are the grounds to dismiss a private person’s application for debt restructuring. Legislation, court cases and literature were used as background material of the first part of the study. The second part of the study deals with applications received by Pirkanmaa General Court of First Instance. Rejected applications were carefully analyzed in order to find out different grounds for refusal.
The topic was chosen because there were no statistics on grounds for refusal at Pirkanmaa General Court of First Instance. Year 2018 was analyzed in this study as during years 2019 and 2020 less applications were received due to a reform of financial and debt counselling and COVID-19 pandemia.
The theoretical part of the study is based on legislation, Government’s proposals, court cases and legal literature. It explains the content of a private person’s debt restructuring, what conditions the person has to meet and how is the process at the General Court of First Instance.
The empirical part of the study refers to quantitative research on rejected applications registered in Tuomas system in 2018. Grounds for refusals were investigated from final decisions and records and qualitative questions formulated based on the findings.
As a result, we found out that Pirkanmaa General Court of First Instance had dismissed 50 applications for debt restructuring. Most of refusals were made based on a legal obstacle. The most common legal obstacle was careless and irresponsible indebtedness.
Tutkimuksen kohteeksi valikoitui velkajärjestelyhakemusten hylkäysten syyt, sillä Pirkanmaan käräjäoikeudessa ei ollut tilastoa siitä, mistä syistä velkajärjestelyhakemuksia hylätään. Opinnäytetyössä tilastoitiin vuotta 2018, sillä vuonna 2019 ja 2020 hakemuksia saapui normaalia vähemmän, johtuen talous- ja velkaneuvonnan uudistuksesta sekä koronapandemiasta.
Opinnäytetyössä teoriasosuus saatiin perehtymällä pääosin lainsäädäntöön, hallituksen esityksiin, oikeustapauksiin sekä oikeuskirjallisuuteen. Teoriaosassa selvitettiin mitä yksityishenkilön velkajärjestely tarkoittaa, mitkä ovat sen edellytykset ja millainen prosessi se käräjäoikeudessa on.
Empiriaosassa saatiin tutkimukselle kvantitatiivisia määreitä selvittämällä Tuomas-järjestelmästä hylätyt velkajärjestelyhakemukset vuodelta 2018, jonka jälkeen saaduista diaareista ja päätösasiakirjoista selvitettiin perusteet hakemuksien hylkäämisille. Näin kvantitatiivisista määreistä saatiin samalla pohja kvalitatiivisille tutkimuskysymyksille.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että Pirkanmaan käräjäoikeudessa on vuonna 2018 hylätty 50 velkajärjestelyhakemusta. Velkajärjestelyhakemuksia hylättiin yleisimmin esteperusteen perusteella. Yleisin esteperuste hylkäämisen syynä oli piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen.
The topic was chosen because there were no statistics on grounds for refusal at Pirkanmaa General Court of First Instance. Year 2018 was analyzed in this study as during years 2019 and 2020 less applications were received due to a reform of financial and debt counselling and COVID-19 pandemia.
The theoretical part of the study is based on legislation, Government’s proposals, court cases and legal literature. It explains the content of a private person’s debt restructuring, what conditions the person has to meet and how is the process at the General Court of First Instance.
The empirical part of the study refers to quantitative research on rejected applications registered in Tuomas system in 2018. Grounds for refusals were investigated from final decisions and records and qualitative questions formulated based on the findings.
As a result, we found out that Pirkanmaa General Court of First Instance had dismissed 50 applications for debt restructuring. Most of refusals were made based on a legal obstacle. The most common legal obstacle was careless and irresponsible indebtedness.