ETF-sijoittaminen osakesektoreihin: kannattavuus vuosina 2010–2020
Väisänen, Niko (2021)
Väisänen, Niko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265766
Tiivistelmä
ETF (Exchange Traded Fund) eli pörssinoteerattu rahasto on erittäin monipuolinen ja houkutteleva sijoitusinstrumentti, jonka kaupankäynti tapahtuu arvopaperipörssissä samalla tavalla kuin osakkeissa. Opinnäytetyössä tutkittiin kymmenen eri osakesektorin kannattavuutta ETF-sijoittajalle vuosina 2010–2020 sekä globaalin koronaviruspandemian vaikutusta näihin sektoreihin aikavälillä 1.1.2020–1.3.2021. Tutkimuksen lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli käsitellä aiheeseen liittyvää rahoitusteoriaa, ETF-sijoittamisen perusteita sekä historiallisen kannattavuuden arvioimista. Tätä opinnäytetyön sisältöä voidaan soveltaa myös sektorikohtaisten ETF-rahastojen ulkopuolella.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, perustuen tilastolliseen dataan. Kannattavuutta arvioitiin tarkastelemalla pitkällä aikavälillä kymmenen eri sektorikohtaisen ETF-rahaston historiallista dataa, joka kertoo tuotosta, riskistä ja niiden välisestä suhteesta. Numeerista dataa havainnoitiin taulukoiden ja kuvioiden kautta. Kumulatiiviselle tuotolle, vuosittaiselle tuotolle, volatiliteetille, Beta-kertoimelle ja Sharpen luvulle luotiin kullekin erilliset taulukot. Tutkittaessa globaalin pandemian vaikutusta sektoreihin hyödynnettiin kuvioita, joista etsittiin mahdollisia selittäviä tekijöitä arvonmuutoksiin kriisin aikana.
Tutkimustulokset osoittivat, että tarkasteltavilla ETF:illä kannattavuus on ollut kuluneen vuosikymmenen aikana hyvin vaihtelevaa sektoreittain. Selvästi kannattavin on ollut informaatioteknologia kaikilla mittareilla. Sen jälkeen nähtiin hyvin tasavahvoin tuloksin harkinnanvaraisen kulutuksen ja terveydenhuollon sektorit. Viestintäpalvelut erottuivat edukseen etenkin viime vuosina. Päivittäistavarat oli hieman kannattavampi kuin teollisuus. Yhdyskuntapalvelut erottuivat joukosta hyvin vakaana matalan riskin sektorina, mikä oli tästä huolimatta tarjonnut kohtuullista tuottoa. Heikoimmat tulokset saivat rahoitus- ja energiasektori, joista jälkimmäinen oli selvästi huonoin. Tuloksista nähtiin kriisin kohdelleen eri tavoin jokaista sektoria. Tästä huolimatta tuloksia pystyttiin kuitenkin perustelemaan sektoreiden syklisyydellä ja defensiivisyydellä. Syklisten sektoreiden romahdus oli yleisesti rajumpi kuin defensiivisten, mutta ne myös elpyivät nopeammin ja suoriutuivat lopulta kokonaisuudessaan paremmin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, perustuen tilastolliseen dataan. Kannattavuutta arvioitiin tarkastelemalla pitkällä aikavälillä kymmenen eri sektorikohtaisen ETF-rahaston historiallista dataa, joka kertoo tuotosta, riskistä ja niiden välisestä suhteesta. Numeerista dataa havainnoitiin taulukoiden ja kuvioiden kautta. Kumulatiiviselle tuotolle, vuosittaiselle tuotolle, volatiliteetille, Beta-kertoimelle ja Sharpen luvulle luotiin kullekin erilliset taulukot. Tutkittaessa globaalin pandemian vaikutusta sektoreihin hyödynnettiin kuvioita, joista etsittiin mahdollisia selittäviä tekijöitä arvonmuutoksiin kriisin aikana.
Tutkimustulokset osoittivat, että tarkasteltavilla ETF:illä kannattavuus on ollut kuluneen vuosikymmenen aikana hyvin vaihtelevaa sektoreittain. Selvästi kannattavin on ollut informaatioteknologia kaikilla mittareilla. Sen jälkeen nähtiin hyvin tasavahvoin tuloksin harkinnanvaraisen kulutuksen ja terveydenhuollon sektorit. Viestintäpalvelut erottuivat edukseen etenkin viime vuosina. Päivittäistavarat oli hieman kannattavampi kuin teollisuus. Yhdyskuntapalvelut erottuivat joukosta hyvin vakaana matalan riskin sektorina, mikä oli tästä huolimatta tarjonnut kohtuullista tuottoa. Heikoimmat tulokset saivat rahoitus- ja energiasektori, joista jälkimmäinen oli selvästi huonoin. Tuloksista nähtiin kriisin kohdelleen eri tavoin jokaista sektoria. Tästä huolimatta tuloksia pystyttiin kuitenkin perustelemaan sektoreiden syklisyydellä ja defensiivisyydellä. Syklisten sektoreiden romahdus oli yleisesti rajumpi kuin defensiivisten, mutta ne myös elpyivät nopeammin ja suoriutuivat lopulta kokonaisuudessaan paremmin.