Terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin muutosinterventio tietotyöntekijöille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin muutosinterventio asiakaslähtöisesti Päijät-Hämäläiselle kiinteistöpalvelualan yritykselle. Intervention tavoitteena oli pyrkiä vaikuttamaan organisaation henkilöstön tietoisuuteen omasta terveyskäyttäytymisestään, tarjota uusia tapoja liikkua ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta työntekijöiden välillä ryhmämuotoisen elintapaohjauksen kautta.

Opinnäytetyö toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ATK- asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämishanketta. Hanke yhteishankkeena Lahden ammattikorkeakoulun (LAB), Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikön, sekä Suomen Urheiluopiston kanssa.

Intervention suunnittelu toteutettiin asiakaslähtöisesti. Osallistujilta nousseiden tarpeiden pohjalta luotiin kymmenen tapaamiskerran interventio. Lopullisia tapaamisia oli yhteensä 11:sta, joista yksilötapaamisia oli kolme ja ryhmätapaamisia kahdeksan. Interventiojakso käynnistyi syyskuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Tapaamisten aiheiksi valikoituivat: arvot ja motivaatio, palautuminen ja stressinhallinta, ravinto, sekä liikuntakokeilut. Intervention lopputuotoksena saatiin aikaan toimintamalli, joka mahdollistaa toiminnan jatkumisen organisaation sisällä myös interventiojakson päätyttyä. Intervention tuloksia arvioitiin teemahaastattelun, kyselylomakkeen ja havainnoinnin avulla. Osallistujan muutosprosessin arvioinnissa käytettiin Firstbeat hyvinvointianalyysia ja Fibion istumis- ja arkiaktiivisuusanalyysia, joiden tuloksia verrattiin yksilö- ja ryhmämuotoisesti.

Opinnäytetyössä saatiin aikaiseksi työhyvinvointia edistävä helposti räätälöitävissä oleva ryhmämuotoinen elintapaohjaus kokonaisuus. Ryhmämuotoisen elintapaohjauksen tuloksena aikaansaatiin muutoksia yksilöiden terveyskäyttäytymisessä sekä edistettyä koko työyhteisön hyvinvointia ja me-henkeä työpaikalla. Työllä vastattiin toimeksiantajan tavoitteisiin tarkoituksenmukaisesti.

ATK-hankeen työryhmälle työn tulokset vahvistavat tietoa asiantuntijatyön jokapäiväisistä haasteista ja organisaatioissa ilmenevistä solmukohdista. Tietoa kognitiivisen rasituksen vaikutuksista työn suorituskykyyn ja työntekijöiden hyvinvointiin sekä tutkimusta interventioista, jotka tähtäävät työolojen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen, on laajennettava. Työ vahvistaa näyttöä tarpeesta edistää jatkossa paitsi asiantuntijatyöntekijöiden fyysistä myös kognitiivista työergonomiaa, Tietotyön merkityksen kasvaessa entisestään tulevaisuudessa.