Hyvinvointia verkkoyhteisöistä: Tutkimus sosiaalisen median yhteisöjen vaikutuksista yksilön hyvinvointiin
Pöyry, Emmi (2021)
Pöyry, Emmi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104275985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104275985
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sosiaalisen median yhteisöjen vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Samalla tutkittiin myös sitä, millainen merkitys näillä yhteisöillä on yksilön elämässä. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon osallistui kolme henkilöä. Teemahaastattelu koostui neljästä eri osa-alueesta, jotka käsittelivät merkityssuhteita, fyysistä hyvinvointia, psyykkistä hyvinvointia sekä sosiaalista hyvinvointia. Aineistonkeruuprosessi aloitettiin syksyllä 2020. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa haastatteluista eroteltiin tutkimukselle epäolennaiset asiat sekä etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia jakamalla vastauksia eri pää- ja alaryhmiin.
Tulosten mukaan sosiaalisen median yhteisöillä on moninaisia vaikutuksia yksilöiden hyvinvointiin. Pääasiassa vaikutukset koettiin positiivisiksi ja hyvinvointia ylläpitäviksi. Sosiaalisen median yhteisöt toimivat haastateltaville ympäristöinä, joissa he saavat olla vuorovaikutuksessa muiden samanhenkisten jäsenien kanssa, ja niiden kautta mahdollistui ystävyyssuhteiden luominen. Sosiaalisen median yhteisöissä toimiessaan haastateltavat pääsivät irrottautumaan arjen vaikeuksista ja olemaan omia itsejään. Yhteisöjen merkityksellisyyttä haastateltavien elämässä nostivat niiden sisäiset onnistuneet suhteet, vertaistuen määrä sekä mahdollisuus toteuttaa itseään.
Yhteisöjen negatiiviset vaikutukset koettiin mielialassa, olotilassa sekä arjen toiminnoissa. Huomattavimmat negatiiviset vaikutukset hyvinvoinnissa johtuivat tilanteista, joissa yhteisöjen jäsenien välinen vuorovaikutus ei toiminut. Seurauksena tälle yhteisöissä toimiminen saattoi vähentyä, jäädä tauolle tai päättyä kokonaan. Arjessa negatiiviset vaikutukset tulivat ilmi ruoan laadussa sekä levon ja unen määrässä. Myös stressin lisääntyminen yhteisöissä toimimisen seurauksena oli havaittavissa tilanteissa, joissa yksilöt toimivat tietyissä yhteisöjen toimintaa ylläpitävissä rooleissa.
Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla lisätään tietoutta sosiaalisen median vaikutuksista yksilöiden hyvinvointiin ja toisaalta nostetaan esille digitaalisten palveluiden tarve. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sosiaali-, terveys- sekä kasvatusalalla ja etenkin nuorten kanssa työskenneltäessä.
Tulosten mukaan sosiaalisen median yhteisöillä on moninaisia vaikutuksia yksilöiden hyvinvointiin. Pääasiassa vaikutukset koettiin positiivisiksi ja hyvinvointia ylläpitäviksi. Sosiaalisen median yhteisöt toimivat haastateltaville ympäristöinä, joissa he saavat olla vuorovaikutuksessa muiden samanhenkisten jäsenien kanssa, ja niiden kautta mahdollistui ystävyyssuhteiden luominen. Sosiaalisen median yhteisöissä toimiessaan haastateltavat pääsivät irrottautumaan arjen vaikeuksista ja olemaan omia itsejään. Yhteisöjen merkityksellisyyttä haastateltavien elämässä nostivat niiden sisäiset onnistuneet suhteet, vertaistuen määrä sekä mahdollisuus toteuttaa itseään.
Yhteisöjen negatiiviset vaikutukset koettiin mielialassa, olotilassa sekä arjen toiminnoissa. Huomattavimmat negatiiviset vaikutukset hyvinvoinnissa johtuivat tilanteista, joissa yhteisöjen jäsenien välinen vuorovaikutus ei toiminut. Seurauksena tälle yhteisöissä toimiminen saattoi vähentyä, jäädä tauolle tai päättyä kokonaan. Arjessa negatiiviset vaikutukset tulivat ilmi ruoan laadussa sekä levon ja unen määrässä. Myös stressin lisääntyminen yhteisöissä toimimisen seurauksena oli havaittavissa tilanteissa, joissa yksilöt toimivat tietyissä yhteisöjen toimintaa ylläpitävissä rooleissa.
Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla lisätään tietoutta sosiaalisen median vaikutuksista yksilöiden hyvinvointiin ja toisaalta nostetaan esille digitaalisten palveluiden tarve. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sosiaali-, terveys- sekä kasvatusalalla ja etenkin nuorten kanssa työskenneltäessä.