Koronan vaikutukset lentovientihuolitsijan operatiiviseen toimintaan
Kolmonen, Marko (2021)
Kolmonen, Marko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104235504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104235504
Tiivistelmä
Koronan vaikutukset ovat levinneet koko yhteiskuntaan. Se liittyy meidän kaikkien elämään tavalla tai toisella. Lentoliikenne on kärsinyt koronasta paljon, ja opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää koronan vaikutuksia lentovientihuolitsijan operatiiviseen toimintaan. Tavoitteena oli selvittää, miten korona oli vaikuttanut ja miten näistä vaikutuksista selvittiin, lisäksi haluttiin myös tietää, miten saman tyyppiseen kriisiin voitaisiin paremmin varautua tulevaisuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin Marko Kolmosen toimesta ja sen ajankohta oli vuoden 2021 alkuosa. Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville, että koronalla oli ollut vaikutuksia lentovientihuolitsijoiden operatiiviseen toimintaan, mutta niistä oli selvitty ja toivon pilkahduksia tulevaisuuden suhteen oli jo havaittavissa.
Työn aiheeseen päädyttiin yhdessä työn ohjaajan kanssa. Ja työt tilaajana oli Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Työn teoreettisessa osiossa käsiteltiin huolitsijan tehtäviä, lentorahtia ja lentoliikennettä yleisesti. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua menetelmää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina puhelimessa ja haastateltavia oli viisi kappaletta. Kaikki haastatellut työskentelivät lentoviennin parissa. Aineiston käsitteleminen aloitettiin litteroimalla aineisto. Aineiston litteroimisen jälkeen aineisto redusoitiin ja analysoitiin sisältöanalyysiä käyttäen, jolloin informaatioarvoa menetettiin mahdollisimman vähän.
Kaikkien haastateltavien mielestä korona oli vaikuttanut huolitsijoiden operatiiviseen toimintaan. Vaikutukset olivat kaikille haastatelluille melko saman tyyppisiä, näitä olivat mm. etätyön lisääntyminen ja työn määrään lisääntyminen pienentyneen lento kapasiteetin takia. Kaikista ongelmista huolimatta uskottiin markkinoiden korjaavan lopulta itse itsensä, ja tulevaisuudessa tapahtuvaan saman tyyppiseen kriisiin lentovientihuolitsijat uskoivat olevansa paremmin valmistautuneita mm. parempien etäyhteyksien ansiosta sekä sähköisten järjestelmien käytön lisääntymisen myötä. Lentovientihuolitsijat toivoivat myös etätyöhön liittyvän tuen lisääntyvän työnantajan toimesta, jolloin työn sosiaalinen puoli ja mielekkyys säilyy myös etätyötä tehtäessä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa saman tyyppisen kriisin ehkäisyssä. Voidaan edelleen kehittää prosesseja ja niihin liittyviä operatiivisia toimintoja. Lentovientihuolinnan parissa työskentelevät ovat jo tottuneet etätyöhön, ja etätyö luultavasti tuli jäädäkseen tähänkin ammattiin. Uusi kriisi voi mahdollisesti jopa lisätä sen määrää. Kriisit tuovat esille myös uusia innovaatioita ja ratkaisuja toimintatapoihin. Työssä tuli ilmi myös, että sähköisten järjestelmien parantamisella voidaan selvitä paremmin tulevaisuudessa ilmenevistä kriiseistä. Ne vähentävät papereiden fyysistä olomuotoa ja tätä kautta vähentävät niiden siirtelyn tarvetta, jolloin myös ihmisten siirtymisen tarve jää vähemmälle ja koronan tapauksessa taudin leviämistä kyetään ehkäisemään tehokkaammin.
Haastatteluissa tuli ilmi myös tilanteen jo parantuneen pahimmasta alkushokista. Lentoyhtiön olivat muuttaneet matkustaja käytössä olevia koneitaan rahdin käyttöön, jolloin kapasiteetin lisääntymisen myötä työn operatiivinen puoli oli helpottunut vähentyneen työn määrän myötä. Kokonaisuutta peilaten, lentovientihuolitsijoilla oli jo toivoa ilmassa ja tulevaisuuteen uskottiin vahvasti.
Työn aiheeseen päädyttiin yhdessä työn ohjaajan kanssa. Ja työt tilaajana oli Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Työn teoreettisessa osiossa käsiteltiin huolitsijan tehtäviä, lentorahtia ja lentoliikennettä yleisesti. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua menetelmää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina puhelimessa ja haastateltavia oli viisi kappaletta. Kaikki haastatellut työskentelivät lentoviennin parissa. Aineiston käsitteleminen aloitettiin litteroimalla aineisto. Aineiston litteroimisen jälkeen aineisto redusoitiin ja analysoitiin sisältöanalyysiä käyttäen, jolloin informaatioarvoa menetettiin mahdollisimman vähän.
Kaikkien haastateltavien mielestä korona oli vaikuttanut huolitsijoiden operatiiviseen toimintaan. Vaikutukset olivat kaikille haastatelluille melko saman tyyppisiä, näitä olivat mm. etätyön lisääntyminen ja työn määrään lisääntyminen pienentyneen lento kapasiteetin takia. Kaikista ongelmista huolimatta uskottiin markkinoiden korjaavan lopulta itse itsensä, ja tulevaisuudessa tapahtuvaan saman tyyppiseen kriisiin lentovientihuolitsijat uskoivat olevansa paremmin valmistautuneita mm. parempien etäyhteyksien ansiosta sekä sähköisten järjestelmien käytön lisääntymisen myötä. Lentovientihuolitsijat toivoivat myös etätyöhön liittyvän tuen lisääntyvän työnantajan toimesta, jolloin työn sosiaalinen puoli ja mielekkyys säilyy myös etätyötä tehtäessä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa saman tyyppisen kriisin ehkäisyssä. Voidaan edelleen kehittää prosesseja ja niihin liittyviä operatiivisia toimintoja. Lentovientihuolinnan parissa työskentelevät ovat jo tottuneet etätyöhön, ja etätyö luultavasti tuli jäädäkseen tähänkin ammattiin. Uusi kriisi voi mahdollisesti jopa lisätä sen määrää. Kriisit tuovat esille myös uusia innovaatioita ja ratkaisuja toimintatapoihin. Työssä tuli ilmi myös, että sähköisten järjestelmien parantamisella voidaan selvitä paremmin tulevaisuudessa ilmenevistä kriiseistä. Ne vähentävät papereiden fyysistä olomuotoa ja tätä kautta vähentävät niiden siirtelyn tarvetta, jolloin myös ihmisten siirtymisen tarve jää vähemmälle ja koronan tapauksessa taudin leviämistä kyetään ehkäisemään tehokkaammin.
Haastatteluissa tuli ilmi myös tilanteen jo parantuneen pahimmasta alkushokista. Lentoyhtiön olivat muuttaneet matkustaja käytössä olevia koneitaan rahdin käyttöön, jolloin kapasiteetin lisääntymisen myötä työn operatiivinen puoli oli helpottunut vähentyneen työn määrän myötä. Kokonaisuutta peilaten, lentovientihuolitsijoilla oli jo toivoa ilmassa ja tulevaisuuteen uskottiin vahvasti.