Henkilöresurssisuunnittelu työkalun laatiminen Turun kaupungin suomenkieliselle lukiokoulutukselle
Kristola, Laura (2021)
Kristola, Laura
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286205
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyönä tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda työkalu lukiokoulutuksen henkilöresurssisuunnitteluun talousarviota varten. Työkalun tarkoitus on sujuvoittaa lukiokoulutuksen resurssisuunnittelua toimialalla ja palvelualueella. Resurssisuunnittelutyökalusta toivottiin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksien rahallisten vaikutusten simulointimahdollisuutta, läpinäkyvyyttä resurssisuunnitteluun, lukiokohtaista ymmärrystä henkilöstömenojen talousarviomäärärahoihin sekä suunnitteluprosessin yksinkertaistamista ja erillislaskennoista eroon pääsemistä.
Työkalun kehittämisessä käytettiin erilaisia metodeja: avointa asiantuntijahaastattelua, määrällistä kyselyhaastattelua, vertaisoppimista eli benchmarkingia ja ideointityöpajoja. Kehittämistyössä metodeja tärkeämpi oli motivoitunut työyhteisö, jonka tarpeisiin työkalu suunniteltiin. Kehittämiseen oli sitoutunut niin ylin johto, kun eri lukioiden rehtorit ja apulaisrehtorit. Näiden kaikkien sidosryhmien mukaan saaminen oli avainasia kehittämisen onnistumiselle.
Kehittämistyön tuloksena toteutettiin Excel pohjainen resurssisuunnittelutyökalu, jota voi jatkossakin helposti edelleen kehittää. Työkalun lisäksi kehittämistyön tuloksena kehittämiseen osallistuneilla ymmärrys koko prosessista ja sen tarvitsemista ja tuottamista tiedoista kasvoi, mikä oli yksi työlle asetetuista tavoitteista. Monen ihmisen osallistaminen resurssisuunnittelutyökalun määrittelyyn jo kehittämisvaiheessa loi organisaatioon hyvän osaamispohjan työkalun kehittämiseksi edelleen.
Työkalun kehittämisessä käytettiin erilaisia metodeja: avointa asiantuntijahaastattelua, määrällistä kyselyhaastattelua, vertaisoppimista eli benchmarkingia ja ideointityöpajoja. Kehittämistyössä metodeja tärkeämpi oli motivoitunut työyhteisö, jonka tarpeisiin työkalu suunniteltiin. Kehittämiseen oli sitoutunut niin ylin johto, kun eri lukioiden rehtorit ja apulaisrehtorit. Näiden kaikkien sidosryhmien mukaan saaminen oli avainasia kehittämisen onnistumiselle.
Kehittämistyön tuloksena toteutettiin Excel pohjainen resurssisuunnittelutyökalu, jota voi jatkossakin helposti edelleen kehittää. Työkalun lisäksi kehittämistyön tuloksena kehittämiseen osallistuneilla ymmärrys koko prosessista ja sen tarvitsemista ja tuottamista tiedoista kasvoi, mikä oli yksi työlle asetetuista tavoitteista. Monen ihmisen osallistaminen resurssisuunnittelutyökalun määrittelyyn jo kehittämisvaiheessa loi organisaatioon hyvän osaamispohjan työkalun kehittämiseksi edelleen.