Tutkimus Jokerit Ry:n B-juniori-ikäisten jääkiekkoilijoiden urheilijapoluista
Poussa, Iida-Maria (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296405
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia Jokereissa pelaavien B-ikäisten nuorten urheilijapolkuja esikouluiästä lukioikään. Tarkoituksena oli tutkia, onko nuorten maajoukkueleirityksiin päässeillä urheilijoilla samankaltaisia urheilijapolkuja ja verrata näitä verrokkiryhmän urheilijoiden urheilijapolkuihin.
Tutkimuksessa tutkittiin myös, onko pitkään Jokereissa pelanneilla nuorilla samankaltaisia urheilijapolkuja ja pakottaako ’Jokeripolku’ erikoistumaan nuorena. Samalla tutkittiin myös seuran ulkopuolisen luistelu-ja/tai fysiikkavalmentajan käyttöä.Tutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021 ja kysely lähetettiin Webropol-kyselylinkillä kautta yhdeksälletoista Jokerit U18 tai U20-joukkueessa kaudella 2020-21 pelanneelle jääkiekkoilijalle.
Tutkimukseen vastanneet pelaajat olivat vuonna 2003 tai 2004 syntyneitä jääkiekon pelaajia, joista yhdeksän pelaajaa oli U18 vaiheessa maajoukkuepelaajia ja kymmenen pelaajaa, joilla vain U16 maajoukkuepelejä tai ei lainkaan maajoukkuetaustaa.
Tuloksissa selvisi, että nuorten maajoukkueleirityksiin päässeillä pelaajilla päälajin valinta tapahtui varhain, eli 11-vuotiaana ja panostus pelkästään jääkiekkoon tapahtui 15-vuotiaana. Verrokkiryhmällä päälajin valinta tapahtui vuotta myöhemmin, 12-vuotiaana. Nämä urheilijat harrastivat pidempään monia eri lajeja ja samoin kuin maajoukkueurheilijat, verrokkiryhmän pelaajat alkoivat panostaa vain jääkiekkoon 15-vuotiaana. Verrattaessa Jokereissa pitkään pelanneita jääkiekkoilijoita vasta myöhemmin Jokereihin pelaamaan tulleisiin jääkiekkoilijoihin, ei poluissa havaittu suuria eroja. Seuran ulkopuolisen luisteluvalmentajan käyttöön liittyvissä vastauksissa huomattiin, että maajoukkuepelaajat olivat käyttäneet enemmän luisteluvalmentajaa lukioiässä, kuin verrokkiryhmä.
Tutkimuksessa onnistuttiin löytämään samankaltaisuutta nuorten maajoukkueisiin päässeiden urheilijoiden urheilijapoluista, mutta verrattaessa näitä tuloksia verrokkiryhmän urheilijoihin, ei poluissa havaittu merkittäviä eroavaisuuksia. Tämä tutkimus vahvisti sitä, että varhainen erikoistuminen ja määrätietoinen harjoittelu ovat mahdollisia reittejä menestykseen nuorena. Tämä puoltaa tutkimustulosta siitä, että nuorella iällä saatu menestys lisää motivaatiota ja pätevyyden tunnetta ja auttaa jatkamaan lajin parissa.
Tutkimuksessa tutkittiin myös, onko pitkään Jokereissa pelanneilla nuorilla samankaltaisia urheilijapolkuja ja pakottaako ’Jokeripolku’ erikoistumaan nuorena. Samalla tutkittiin myös seuran ulkopuolisen luistelu-ja/tai fysiikkavalmentajan käyttöä.Tutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021 ja kysely lähetettiin Webropol-kyselylinkillä kautta yhdeksälletoista Jokerit U18 tai U20-joukkueessa kaudella 2020-21 pelanneelle jääkiekkoilijalle.
Tutkimukseen vastanneet pelaajat olivat vuonna 2003 tai 2004 syntyneitä jääkiekon pelaajia, joista yhdeksän pelaajaa oli U18 vaiheessa maajoukkuepelaajia ja kymmenen pelaajaa, joilla vain U16 maajoukkuepelejä tai ei lainkaan maajoukkuetaustaa.
Tuloksissa selvisi, että nuorten maajoukkueleirityksiin päässeillä pelaajilla päälajin valinta tapahtui varhain, eli 11-vuotiaana ja panostus pelkästään jääkiekkoon tapahtui 15-vuotiaana. Verrokkiryhmällä päälajin valinta tapahtui vuotta myöhemmin, 12-vuotiaana. Nämä urheilijat harrastivat pidempään monia eri lajeja ja samoin kuin maajoukkueurheilijat, verrokkiryhmän pelaajat alkoivat panostaa vain jääkiekkoon 15-vuotiaana. Verrattaessa Jokereissa pitkään pelanneita jääkiekkoilijoita vasta myöhemmin Jokereihin pelaamaan tulleisiin jääkiekkoilijoihin, ei poluissa havaittu suuria eroja. Seuran ulkopuolisen luisteluvalmentajan käyttöön liittyvissä vastauksissa huomattiin, että maajoukkuepelaajat olivat käyttäneet enemmän luisteluvalmentajaa lukioiässä, kuin verrokkiryhmä.
Tutkimuksessa onnistuttiin löytämään samankaltaisuutta nuorten maajoukkueisiin päässeiden urheilijoiden urheilijapoluista, mutta verrattaessa näitä tuloksia verrokkiryhmän urheilijoihin, ei poluissa havaittu merkittäviä eroavaisuuksia. Tämä tutkimus vahvisti sitä, että varhainen erikoistuminen ja määrätietoinen harjoittelu ovat mahdollisia reittejä menestykseen nuorena. Tämä puoltaa tutkimustulosta siitä, että nuorella iällä saatu menestys lisää motivaatiota ja pätevyyden tunnetta ja auttaa jatkamaan lajin parissa.