Perehdytys osaamisen kehittämisen keinona tietotyössä : perehdytysprosessista tulevaisuuden oppimispolulle
Kokko, Jaana (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296373
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työelämän murroksen ja työn muutoksen asettamia tarpeita osaamisen kehittämiselle ja perehdytykselle. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä perehdytyksen ja perehdytysprosessin potentiaalista tulevaisuuden työelämässä. Tavoite on, että yhä useampi näkisi perehdytyksen pidempikestoisena oppimisprosessina sekä yhtenä tärkeimpänä osaamisen kehittämisen keinona.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen (kvalitatiivisen) tutkimuksen keinoin. Kyselytutkimus tehtiin Suomessa toimivan ICT asiantuntijaorganisaation henkilöstölle. Organisaation HR-osasto valitsi perehdytettävät ja perehdyttäjät, joille kysely lähetettiin. Laadullisen tutkimuksen avulla selvitettiin vastaajien perehdytyskokemuksia ja organisaation perehdytyksen nykytilaa. Vastaajat saivat kertoa perehdytyksen onnistumiseen johtavia tekijöitä, kokemiaan haasteita ja kehittämistarpeita. Lisäksi heiltä kysyttiin, millaisen perehdytyksen he kokevat parhaimmaksi oppimisen kannalta. Opinnäytetyön tiedonkeruun menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja omia havaintoja.
Kyselytutkimuksen perusteella selvisi tarve perehdytyksen suunnitelmallisuuden kehittämiselle sekä perehdytysprosessin kuvaamiselle. Esihenkilöiden vastuulla olevan työnopastuksen osalta koettiin tarve selkeämpään ja yhtenäisempään toimintatapaan. Esihenkilöt tarvitsevat aikaa ja tukea perehdytyksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tukea toivotaan tiimiltä ja HR-henkilöiltä. Esihenkilöt kokevat perehdyttäjien koulutukset tärkeinä. Perehdytyksen yhdenvertaisuutta tulee kehittää jatkossa.
Opinnäytetyön yhteydessä syntyi lisäksi perehdytysprosessin osa-alueiden innovaatio tietotyötä tekevien perehdyttämiseen. Innovaatiota voidaan kutsua hybridimalliksi, koska sen tavoite on, että se soveltuu hyödynnettäväksi face-to-face perehdyttämiseen toimistotyöympäristössä sekä lisäksi etäperehdytykseen verkkoympäristössä. Perehdytysprosessin osa-alueiden kehittämiseen on hyödynnetty erilaisia kehittämisen menetelmiä, kuten palvelu- ja oppimismuotoilua, Lean-ajattelua ja sisältömarkkinoinnin keinoja. Prosessi itsessään sisältää näiden menetelmien soveltamista ja hyödyntämistä. Innovaatio huomioi perehdytysprosessin jatkumona tulevan oppimispolun ja jatkuvan osaamisen kehittämisen tarpeen. Opinnäytetyöstä ja tutkimustuloksista on ensisijaisesti hyötyä tietotyötä tekevien perehdytyksestä vastuussa oleville ja perehdytyksen kehittämisestä kiinnostuneille.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen (kvalitatiivisen) tutkimuksen keinoin. Kyselytutkimus tehtiin Suomessa toimivan ICT asiantuntijaorganisaation henkilöstölle. Organisaation HR-osasto valitsi perehdytettävät ja perehdyttäjät, joille kysely lähetettiin. Laadullisen tutkimuksen avulla selvitettiin vastaajien perehdytyskokemuksia ja organisaation perehdytyksen nykytilaa. Vastaajat saivat kertoa perehdytyksen onnistumiseen johtavia tekijöitä, kokemiaan haasteita ja kehittämistarpeita. Lisäksi heiltä kysyttiin, millaisen perehdytyksen he kokevat parhaimmaksi oppimisen kannalta. Opinnäytetyön tiedonkeruun menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja omia havaintoja.
Kyselytutkimuksen perusteella selvisi tarve perehdytyksen suunnitelmallisuuden kehittämiselle sekä perehdytysprosessin kuvaamiselle. Esihenkilöiden vastuulla olevan työnopastuksen osalta koettiin tarve selkeämpään ja yhtenäisempään toimintatapaan. Esihenkilöt tarvitsevat aikaa ja tukea perehdytyksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tukea toivotaan tiimiltä ja HR-henkilöiltä. Esihenkilöt kokevat perehdyttäjien koulutukset tärkeinä. Perehdytyksen yhdenvertaisuutta tulee kehittää jatkossa.
Opinnäytetyön yhteydessä syntyi lisäksi perehdytysprosessin osa-alueiden innovaatio tietotyötä tekevien perehdyttämiseen. Innovaatiota voidaan kutsua hybridimalliksi, koska sen tavoite on, että se soveltuu hyödynnettäväksi face-to-face perehdyttämiseen toimistotyöympäristössä sekä lisäksi etäperehdytykseen verkkoympäristössä. Perehdytysprosessin osa-alueiden kehittämiseen on hyödynnetty erilaisia kehittämisen menetelmiä, kuten palvelu- ja oppimismuotoilua, Lean-ajattelua ja sisältömarkkinoinnin keinoja. Prosessi itsessään sisältää näiden menetelmien soveltamista ja hyödyntämistä. Innovaatio huomioi perehdytysprosessin jatkumona tulevan oppimispolun ja jatkuvan osaamisen kehittämisen tarpeen. Opinnäytetyöstä ja tutkimustuloksista on ensisijaisesti hyötyä tietotyötä tekevien perehdytyksestä vastuussa oleville ja perehdytyksen kehittämisestä kiinnostuneille.