UVM-testipenkin toteuttaminen IP-lohkotasolla
Lindroth, Mirko (2021)
Lindroth, Mirko
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306518
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa yritykselle testipenkki erään IP-lohkon laitteistokuvauksen verifioimiseksi käyttämällä UVM:ää (Universal Verification Methodology). Työtä lähdettiin ensisijaisesti tekemään, koska aihe mahdollisti perehtymisen UVM:ään sekä testipenkkien toteuttamiseen. Lisäksi yrityksestä löytyi IPlohko, jolla oli tarvetta testipenkille. UVM-testipenkki toteutettiin alusta saakka itsenäisesti, mikä vaati paljon tutkimustyötä UVM:n kantaluokkakirjaston metodeista ja käytöstä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli käydä läpi UVM-testipenkin toteuttamiseen liittyvää teoriaa ja esittää sen toteutusprosessia. Työhön liittyi luottamuksellisen sisällön käsittelemistä, joka on joko jätetty opinnäytetyön julkisesta versiosta kokonaan pois tai abstrahoitu tunnistamattomaksi.
Testipenkkiä ei saatu toteutettua kokonaan, mutta opitun perusteella osataan viedä sen toteuttaminen loppuun saakka. Testipenkin toteutuksesta kuvataan kuitenkin kaikki sisältö, joka ei sisällä luottamuksellista tietoa, ja lukijalle pitäisi opinnäytetyön perusteella syntyä mielikuva testipenkkien toteuttamisen prosessista. Työn aikana opittiin, mikä tekee UVM:n käytöstä haastavaa ja sen pohjalta osataan neuvoa tai ohjata tarvittaessa myös muita työntekijöitä helpommin aiheen pariin.
Johtopäätöksenä, voidaan todeta, että UVM:n oppimisen tekee haastavaksi kantaluokkakirjaston käyttäminen metodologisesti. Opitun pohjalta huomattiin, että testipenkkejä voisi olla mahdollista generoida automaattisesti tiettyyn pisteeseen saakka. Haasteena testipenkkien automatisoinnissa on tiettyjen luokkien ainutlaatuisuus ja toimenpiteet, joita ei voida toistaa testipenkistä toiseen.
Testipenkkiä ei saatu toteutettua kokonaan, mutta opitun perusteella osataan viedä sen toteuttaminen loppuun saakka. Testipenkin toteutuksesta kuvataan kuitenkin kaikki sisältö, joka ei sisällä luottamuksellista tietoa, ja lukijalle pitäisi opinnäytetyön perusteella syntyä mielikuva testipenkkien toteuttamisen prosessista. Työn aikana opittiin, mikä tekee UVM:n käytöstä haastavaa ja sen pohjalta osataan neuvoa tai ohjata tarvittaessa myös muita työntekijöitä helpommin aiheen pariin.
Johtopäätöksenä, voidaan todeta, että UVM:n oppimisen tekee haastavaksi kantaluokkakirjaston käyttäminen metodologisesti. Opitun pohjalta huomattiin, että testipenkkejä voisi olla mahdollista generoida automaattisesti tiettyyn pisteeseen saakka. Haasteena testipenkkien automatisoinnissa on tiettyjen luokkien ainutlaatuisuus ja toimenpiteet, joita ei voida toistaa testipenkistä toiseen.