Taloyhtiön sähkötehonhallinta lämpöpumppulämmitykseen siirryttäessä
Ahokas, Samuli (2021)
Ahokas, Samuli
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306522
Tiivistelmä
Taloyhtiön siirtyessä lämpöpumppulämmitykseen sen sähkötehontarve yleensä kasvaa. Sähkötehontarve pyritään optimoimaan tehonhallinnan avulla. Opinnäytetyössä tutkitaan taloyhtiöiden tehoprofiileja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työn tavoitteena on selvittää, millä ohjattavilla laitteilla voidaan optimoida taloyhtiön sähkötehontarve lämpöpumppulämmitykseen siirryttäessä ja siitä syntyviä taloudellisia hyötyjä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Sähköpalvelu P. Hintsanen Oy.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään taloyhtiöiden sähkönkulutusta ja huipputehon muodostumista. Lisäksi tarkastellaan erilaisia tehonhallintaratkaisuja taloyhtiöille ja tehonhallinnan taloudellisia vaikutuksia.
Tarkasteluun otettiin kaksi taloyhtiötä. Ensimmäisessä tarkastelukohteessa taloyhtiössä siirryttiin kaukolämmön sekä maa- ja poistoilmalämmön hybridilämmitykseen. Toisessa taloyhtiössä kaukolämpöjärjestelmä korvattiin kokonaan maa- ja poistoilmalämmön hybridiratkaisulla. Taloyhtiöiden sähkönkulutusta tutkittiin mittaamalla kiinteistöjen ja niiden lämpöpumppujärjestelmien sähkönkulutusta. Mittaukset verkkoanalysaattorilla pyrittiin tekemään oletettuun huipputehoajankohtaan.
Huipputehopiikkien ajankohta selvisi verkkoyhtiöiden mittaustiedoista. Mittausten tuloksena saatiin selville kohteiden sähkötehon käyttöprofiili ja niiden perusteella tunnistettiin tehonhallinnan kannalta potentiaaliset ohjattavat laitteet.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tehonhallinnan kannalta potentiaalisia ohjattavia laitteita lämpöpumppujärjestelmässä ovat lämpöpumppuyksiköt ja lisälämmityslähteenä käytettävät sähkökattilat ja -vastukset. Rajoittamalla näiden laitteiden toimintaa huipputehoaikaan voidaan säästää liittymän korottamisen aiheuttamissa investointikustannuksissa ja verkkoyhtiön laskuttamassa tehomaksussa
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään taloyhtiöiden sähkönkulutusta ja huipputehon muodostumista. Lisäksi tarkastellaan erilaisia tehonhallintaratkaisuja taloyhtiöille ja tehonhallinnan taloudellisia vaikutuksia.
Tarkasteluun otettiin kaksi taloyhtiötä. Ensimmäisessä tarkastelukohteessa taloyhtiössä siirryttiin kaukolämmön sekä maa- ja poistoilmalämmön hybridilämmitykseen. Toisessa taloyhtiössä kaukolämpöjärjestelmä korvattiin kokonaan maa- ja poistoilmalämmön hybridiratkaisulla. Taloyhtiöiden sähkönkulutusta tutkittiin mittaamalla kiinteistöjen ja niiden lämpöpumppujärjestelmien sähkönkulutusta. Mittaukset verkkoanalysaattorilla pyrittiin tekemään oletettuun huipputehoajankohtaan.
Huipputehopiikkien ajankohta selvisi verkkoyhtiöiden mittaustiedoista. Mittausten tuloksena saatiin selville kohteiden sähkötehon käyttöprofiili ja niiden perusteella tunnistettiin tehonhallinnan kannalta potentiaaliset ohjattavat laitteet.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tehonhallinnan kannalta potentiaalisia ohjattavia laitteita lämpöpumppujärjestelmässä ovat lämpöpumppuyksiköt ja lisälämmityslähteenä käytettävät sähkökattilat ja -vastukset. Rajoittamalla näiden laitteiden toimintaa huipputehoaikaan voidaan säästää liittymän korottamisen aiheuttamissa investointikustannuksissa ja verkkoyhtiön laskuttamassa tehomaksussa