Nuorten kuusikoiden kasvun erot Finsilvan mailla

Abstract

Opinnäytetyö oli tutkimus, jonka päätavoitteena oli selvittää pituusmallien avulla havaittujen huonosti kasvaneiden ja hyvin kasvaneiden nuorten kuusikoiden välisiä eroja. Työssä luotiin ohjenuora, kuinka toimihenkilö tunnistaa heikosti kasvaneet kohteet pituusmalleista ja pääteltiin, kuinka toimiva tapa kohteiden tunnistamiseen tämä on. Metsä Forestin järjestelmästä saatuja kuusien pituutta ja tilavuutta koskevia tietoja verrattiin opinnäytetyön tekijän tekemistä mittauksista saatuihin tuloksiin.

Tutkimusta varten valittiin otos hyvin ja huonosti kasvaneita metsikkökuvioita Finsilvan mailta. Otokseen valikoituneet kuviot on uudistettu kuuselle vuosien 1990–1993 aikana. Näille metsiköille suoritettiin systemaattiset maastomittaukset, joissa mitattiin puustotunnuksia manuaalisesti ja silmäiltiin metsiköiden yleiskuntoa.

Maastomittausten pohjalta suoritettiin laskentaa, jossa vertailtiin puustotunnuksien eroavaisuutta. Mitattuja tunnuksia olivat läpimitta, pituus ja runkoluku sekä näistä laskemalla johdettu tilavuus. Tuloksia arvioitiin t-testillä, jonka perusteella puustotunnusten eroavaisuus on merkitsevä (p=0,000).

Huonommin kasvaviksi kohteiksi luokitellut kohteet ovat todellisuudessakin merkittävästi huonommin kasvaneita. Mittaustulosten perusteella näillä kohteilla kuuset ovat keskimäärin 3,3 cm ohuempia ja 3,3 m lyhyempiä kuin paremmilla kohteilla. Heikosti kasvaneissa kuusikoissa rungon keskitilavuus on keskimäärin 51,5 dm³ vähemmän kuin vähemmän kasvaneissa. Puuston tiheyden ja puulajisuhteiden ollessa lähes samat, on huonompikasvuisilla kohteilla lähes 52 m3 / ha vähemmän kuusta.

The main goal of this thesis was to compare the yield of well growing and poorly growing young spruce stands, classified by the virtual tree height model. A guideline for finding poorly growing spruce forests by using virtual tree height model was also created and assessed. The measurement results were compared with the data provided by Metsä Forest company.

The measured stands were spruce stands that were regenerated with spruce saplings in 1990–1993 in Finsilva’s forest holdings in one functionary’s territory. The sample size was 20, which included 10 well-growing and 10 poorly growing forest stands. The diameter, height and the number of stems from the sample plots established in these stands were manually measured.

The diameter, height, the number of stems and volume between the well-growing and poorly growing spruce stands were compared. The volume was achieved by counting with measured parameters. Analysis of variance indicated that the difference in diameter and height were significant (p=0,000).

The main result, was that the forest stands that had been classified as poorly growing or well-growing were that also in reality, which means that the guideline for finding those places is working. In a poorly growing forest stand the average diameter was 3,3 cm less than it was in a well-growing forest stand and the average height was 3,3 m less than it was in a well growing forest stand. The trunk volume was in average 51,54 dm3 bigger in a well-growing stand than in poorly growing stand. The number of stems and the tree species distribution was almost 52 m3/ha less tree volume in poorly growing stands than in well-growing stands.