Itsensä johtamisen vaikutus milleniaalien työhyvinvointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on milleniaalien työhyvinvointi ja sen parantaminen itsensä johtamisen keinoilla. Opinnäytetyössä tutustutaan työhyvinvoinnin kolmeen osa-alueeseen, joita ovat työstressi, työuupumus sekä työmotivaatio. Itsensä johtamisen teoriana ovat psykologinen pääoma, elämänhallinta sekä kokonaisuuden johtaminen. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten itsensä johtaminen on vaikuttanut milleniaalien työhyvinvointiin Covid-19 aiheuttaman ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi tavoitteena on selvittää, minkälainen milleniaalien työhyvinvointi on tällä hetkellä vuoden 2021 keväällä. Tämä opinnäytetyö on toteutettu ilman toimeksiantajaa.

Opinnäytetyön tietoperustana toimii Mellasen ja Mellasen kirjoittama Hyvät, pahat ja millenniaalit kirja, jonka pohjalta on kerätty paljon tietoa milleniaalien piirteistä sekä odotuksista työelämään. Teoria on kerätty monesta luotettavasta lähteestä, mutta suosituimpia ovat olleet Mankan teoriat työhyvinvoinnista sekä Salminiemen teoriat itsensä johtamisesta.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Aineistoa kerättiin maaliskuussa 2021 teemahaastatteluilla seitsemältä työssäkäyvältä milleniaaleilta. Tutkimuksesta selvisi, että milleniaalien työhyvinvointi oli selkeästi huonompi vuoden 2020 keväällä, kuin aikaisempana vuonna. Erityisesti työstressi ja työuupumus vaikuttivat negatiivisesti milleniaalien työhyvinvointiin. Vaikuttavina tekijöinä olivat suuri työnmäärä ja aikataulupaineet. Työstä motivoituminen koettiin hankalana, mutta suosituin motivaation kasvattaja oli mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä alalla. Toimivia itsensä johtamisen keinoja olivat ajanhallinta, mielekkäiden asioiden tekeminen, asenne muutos sekä fyysisestä kunnosta huolehtiminen. Näiden keinojen avulla haastateltavat saivat nostettua työhyvinvointia merkittävästi vuoden aikana. Muutoksia nähtiin työn hallinnassa sekä selkiytymisessä, itsevarmuuden nousemisena, motivaation kasvamisena sekä työn imuun pääsemisessä. Itsensä johtamisen tärkeys työhyvinvointiin tuli tutkimuksessa esille. Haastateltavat toivoisivat, että oppisi uusia itsensä johtamisen keinoja.