Talousvalmennus osana työhyvinvointia
Mali, Terhi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306506
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Työnantajien työkykyä ylläpitävät palvelut ja valmennukset ovat perinteisesti keskittyneet huomioimaan henkilöstön terveydellisen hyvinvoinnin. Taloudelliset tekijät saattavat olla merkittävässä roolissa hyvinvoinnin taustalla. Talousosaamista lisäämällä päästään vaikuttamaan uudella tavalla yksilön kokonaishyvinvointiin sekä suoriutumiseen työssä. Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää suomalaisten työikäisten taloudellista hyvinvointia, taloudellisen stressin vaikutuksia sekä, miten työnantajan kautta saatavilla olevaan talouden neuvontapalveluun suhtaudutaan. Aiheesta saatiin tutkittua tietoa ja samalla kehitettiin uutta innovatiivista, yrityksille suunnattua talousvalmennuksen palvelukonseptia. Kehittämistehtävän lähestymistapana on tapaustutkimus palvelumuotoilun keinoin.
Kehittämistehtävässä tarkastellaan talousosaamiseen liittyviä tekijöitä, taloudellista hyvinvointia sekä raha-asioiden vaikutusta kokonaishyvinvointiin. Kokonaisvaltainen hyvinvointi oli tärkeä ottaa mukaan opinnäytetyöhön, jotta ymmärretään paremmin palvelukonseptin tarpeellisuutta, hyötyjä sekä pitkäaikaisia vaikutuksia yksilön työ- ja vapaa-aikaan sekä sitä kautta yhteiskuntaan. Kehittämistehtävä sisälsi kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja kvantitatiivisen kyselytutkimuksen. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin työikäisten suomalaisten keskuudessa. Kvalitatiivisiin menetelmiin valikoitui mukaan teemahaastattelut ja benchmarking. Teemahaastatteluilla saatiin syvempää tietämystä ilmiöstä sekä tietoa eri näkökulmista ja palveluista.
Kehittämistehtävä tuotti tutkittua tietoa ja vahvisti teoriaa, että taloudellinen stressi vaikuttaa kokonaishyvinvointiin ja näkyy työpaikoilla yleisessä suoriutumisessa ja sairauspoissaoloissa. Työnantajan tarjoamat talouden neuvontapalvelut koettiin hyödyllisiksi vastaajan iästä, koulutus- tai tulotasosta riippumatta. Kehittämistehtävän tuloksena palvelukonseptia jatkokehitetään ja kyselytutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntään laaja-alaisesti.
Työnantajien työkykyä ylläpitävät palvelut ja valmennukset ovat perinteisesti keskittyneet huomioimaan henkilöstön terveydellisen hyvinvoinnin. Taloudelliset tekijät saattavat olla merkittävässä roolissa hyvinvoinnin taustalla. Talousosaamista lisäämällä päästään vaikuttamaan uudella tavalla yksilön kokonaishyvinvointiin sekä suoriutumiseen työssä. Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää suomalaisten työikäisten taloudellista hyvinvointia, taloudellisen stressin vaikutuksia sekä, miten työnantajan kautta saatavilla olevaan talouden neuvontapalveluun suhtaudutaan. Aiheesta saatiin tutkittua tietoa ja samalla kehitettiin uutta innovatiivista, yrityksille suunnattua talousvalmennuksen palvelukonseptia. Kehittämistehtävän lähestymistapana on tapaustutkimus palvelumuotoilun keinoin.
Kehittämistehtävässä tarkastellaan talousosaamiseen liittyviä tekijöitä, taloudellista hyvinvointia sekä raha-asioiden vaikutusta kokonaishyvinvointiin. Kokonaisvaltainen hyvinvointi oli tärkeä ottaa mukaan opinnäytetyöhön, jotta ymmärretään paremmin palvelukonseptin tarpeellisuutta, hyötyjä sekä pitkäaikaisia vaikutuksia yksilön työ- ja vapaa-aikaan sekä sitä kautta yhteiskuntaan. Kehittämistehtävä sisälsi kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja kvantitatiivisen kyselytutkimuksen. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin työikäisten suomalaisten keskuudessa. Kvalitatiivisiin menetelmiin valikoitui mukaan teemahaastattelut ja benchmarking. Teemahaastatteluilla saatiin syvempää tietämystä ilmiöstä sekä tietoa eri näkökulmista ja palveluista.
Kehittämistehtävä tuotti tutkittua tietoa ja vahvisti teoriaa, että taloudellinen stressi vaikuttaa kokonaishyvinvointiin ja näkyy työpaikoilla yleisessä suoriutumisessa ja sairauspoissaoloissa. Työnantajan tarjoamat talouden neuvontapalvelut koettiin hyödyllisiksi vastaajan iästä, koulutus- tai tulotasosta riippumatta. Kehittämistehtävän tuloksena palvelukonseptia jatkokehitetään ja kyselytutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntään laaja-alaisesti.