Den amningsstödande och -främjande handledaren : - En kvalitativ litteraturstudie om vårdarens egenskaper och handlingssätt som främjar amning

Abstract

Syftet med denna studie var att kartlägga hur vårdarna som jobbar inom mödra- och barnvård förhåller sig till amningshandledning samt hur vårdaren kan bidra till en lyckad amning. Meningen var att fatta djupare kunskap om hurdan inställning och hurdana egenskaper och handlingssätt hos vårdaren är amningsfrämjande.

Inför studien ställdes följande forskningsfrågor: -Hur förhåller sig vårdarna som jobbar inom mödra- och barnvård till amningshandledning? -Hurdana egenskaper och handlingssätt hos vårdaren är amningsfrämjande?

Studien har utförts som en kvalitativ litteraturstudie och baserar sig på 18 vårdvetenskapliga forskningsartiklar. Datainsamling har gjorts systematiskt i flera databaser och manuellt. Materialet har analyserats med en kvalitativ innehållsanalys. Innehållsanalysen utmynnade i 5 huvudkategorier och 76 underkategorier. Som teoretisk referensram för studien har använts Katie Erikssons (1987) vårdteori om ansa, leka och lära.

Resultatet visar att amning främjas effektivt då handledning sker i en god vårdrelation där vårdaren empatiskt bemöter och handleder den ammande familjen. Vårdaren skall använda sig av flera olika handledningssätt som stöder familjernas individuella behov. Handledningen skall basera sig på evidens och ha ett kontinuum. Utbildning, strategier och tydliga vårdlinjer står som stöd för att vårdarna skall kunna utöva god evidensbaserad amningshandledning.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuinka hoitajat jotka työskentelvät äitiys- ja lasten hoitotyön parissa suhtautuvat imetysohjaukseen ja kuinka hoitajat omalta osaltaan voivat edesauttaa imetyksen onnistumista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada laajempi käsitys millainen asenne sekä millaiset hoitajan ominaisuudet ja toimintatavat ovat imetystä edistäviä.

Tutkimukselle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: -Miten hoitajat jotka työskentelevät äitiys- ja lasten hoitotyön parissa suhtautuvat imetysohjaukseen? -Minkälaiset hoitajien ominaisuudet ja toimintatavat ovat imetystä edistäviä?

Tutkimus on tehty laadullisena kirjallisuustutkimuksena ja perustuu 18 hoitotieteelliseen tutkimusartikkeliin. Tiedonkeruu on tehty systemaattisesti useassa tietokannassa sekä manuaalisesti. Materiaali on analysoitu laadullisella sisältöanalyysillä. Sisältöanalyysistä nousi 5 pääkategoriaa ja 76 alakategoriaa. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Katie Erikssonin hoitoteoriaa (1987) hoivaamisesta, leikkimisestä ja oppimisesta.

Tutkimuksen tulos osoittaa että imetystä voidaan tehokkaasti edistää kun imetysohjaus toteutetaan hyvässä hoitosuhteessa jossa hoitaja empaattisesti kohtaa ja ohjaa imettävää perhettä. Hoitajan tulee käyttää useita eri ohjausmenetelmiä jotka tukevat perheen yksilöllisiä tarpeita. Ohjauksen tulee pohjautua näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ja olla jatkuvaa. Koulutus, strategiat ja selkeät hoitolinjaukset tukevat hoitajien mahdollisuuksia toteuttaa hyvää näyttöönperustuvaa imetysohjausta.

The aim of this study was to survey how nurses’ that work within maternity- and childcare units regards to breastfeeding education and how the nurse can contribute to a suc-cessful breastfeeding. The purpose was to get a deeper understanding of what kind of nurse related attitudes, characteristics and acts promotes breastfeeding.

The following research questions were made for this study: -How do nurses’ that work within maternity- and childcare regard to breastfeeding edu-cation? -Which nurse related characteristics and acts are promoting breastfeeding?

The study has been conducted as a qualitative literature study and is based on 18 research articles within nursing science. Data was collected systematically in several databases and manually. The material has been analysed by the qualitative method of content analysis. The content analyse resulted into 5 head categories and 76 under categories. Katie Erikssons nursing theory (1987) about “ansa, leka and lära” was chosen to be used as the theoretical framework of the study.

The result shows that breastfeeding can be promoted successfully when education is given in a good nursing relationship where the nurse emphatically meets and educates the breastfeeding family. The nurse should use several different educational methods that support the families’ individual needs. Education should be evidencebased and continuous. Education for the personnel, strategies and guidelines stand as support for the nurses so that they can be able to give good evidencebased breastfeeding education for the breastfeeding families.