Konenäön hyödyntäminen pehmopaperin laadunvalvonnassa
Järvinen, Roni (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046960
Tiivistelmä
Konenäkö on teollisuuden automaatiossa käytettävä ratkaisu, jolla voi parantaa tuotannon kannattavuutta ja laatua. Konenäöstä puhuttaessa se voi olla yksinkertaisimmillaan yksittäinen kamera, jota käytetään ainoastaan kuvaamiseen ja datan keruuseen ilman sen yhdistämistä varsinaiseen tuotannonohjausjärjestelmään. Konenäköjärjestelmään kuitenkin yleisesti kuuluu kamera, optiikka, valaistus ja konenäköohjelma. Konenäköratkaisulla voidaan myös tarkoittaa suurempaa automatiikkaan ja robotiikkaan kytkettyä kokonaisuutta, joka ohjaa ja optimoi koko tuotantoa lähes itsenäisesti.
Nokian paperitehtaalla pehmopaperin tuotannossa paperirullat liikkuvat kuljettimilla nopeaa tahtia paketoitavaksi, jolloin on hankala huomata rullan kokoon liittyviä eroja. Pehmopaperin laadunvalvonnassa testattiin yksinkertaista konenäköjärjestelmää käytettävällä olevalla laitteistolla sekä otettiin selvää konenäkösovelluksen mahdollisuuksista pehmopaperin tunnistamisessa ohjelmiston puolella. Käytettävissä oli yksivärinen Cognex In-Sight 7501 -mallin alueskannerikamera, jonka toimintoja ohjelmoitiin Cognex In-Sight Explorer -sovelluksella.
Liikkuvaa paperirullaa kuvattiin eri etäisyyksiltä ja kuvauskulmista aluksi laboratorio-olosuhteissa erilaisilla konenäkökameran valotusajan ja voimakkuuden arvoilla. Testiolosuhteiden jälkeen kamera asennettiin linjastolle. Kameran perspektiivi valikoitui hieman viistosti paperirullaan nähden, että siitä pystyi näkemään rullan päädyn ja lieriömäisen ulkomuodon. Paperirullan pysäytyskuvia otettiin etäisyysanturin avulla. Konenäköohjelmaa tehtiin Microsoft Excel -tyyppisen laskentataulukon puolella, joka on Cognex In-Sight Explorer -sovelluksen ohjelmointitapa.
Konenäkökameraa opetettiin sen ottamien kuvien perusteella. Paperirullan muotojen löytämiseen soveltui parhaiten Pattern Match ja Edge-näkötyökalut eli kuvioinnin ja reunojen tunnistamiseen tarkoitetut näkötyökalut. Virheiden löytämisessä soveltuvia olivat Blobs- ja Histogram-näkötyökalut eli läikkien ja harmaasävyjakauman prosessointiin tarkoitetut näkötyökalut. Jatkotoimenpiteenä konenäön tuoma lisäarvo pehmopaperin laadunvalvonnassa kannattaa määrittää jollain tavalla.
Nokian paperitehtaalla pehmopaperin tuotannossa paperirullat liikkuvat kuljettimilla nopeaa tahtia paketoitavaksi, jolloin on hankala huomata rullan kokoon liittyviä eroja. Pehmopaperin laadunvalvonnassa testattiin yksinkertaista konenäköjärjestelmää käytettävällä olevalla laitteistolla sekä otettiin selvää konenäkösovelluksen mahdollisuuksista pehmopaperin tunnistamisessa ohjelmiston puolella. Käytettävissä oli yksivärinen Cognex In-Sight 7501 -mallin alueskannerikamera, jonka toimintoja ohjelmoitiin Cognex In-Sight Explorer -sovelluksella.
Liikkuvaa paperirullaa kuvattiin eri etäisyyksiltä ja kuvauskulmista aluksi laboratorio-olosuhteissa erilaisilla konenäkökameran valotusajan ja voimakkuuden arvoilla. Testiolosuhteiden jälkeen kamera asennettiin linjastolle. Kameran perspektiivi valikoitui hieman viistosti paperirullaan nähden, että siitä pystyi näkemään rullan päädyn ja lieriömäisen ulkomuodon. Paperirullan pysäytyskuvia otettiin etäisyysanturin avulla. Konenäköohjelmaa tehtiin Microsoft Excel -tyyppisen laskentataulukon puolella, joka on Cognex In-Sight Explorer -sovelluksen ohjelmointitapa.
Konenäkökameraa opetettiin sen ottamien kuvien perusteella. Paperirullan muotojen löytämiseen soveltui parhaiten Pattern Match ja Edge-näkötyökalut eli kuvioinnin ja reunojen tunnistamiseen tarkoitetut näkötyökalut. Virheiden löytämisessä soveltuvia olivat Blobs- ja Histogram-näkötyökalut eli läikkien ja harmaasävyjakauman prosessointiin tarkoitetut näkötyökalut. Jatkotoimenpiteenä konenäön tuoma lisäarvo pehmopaperin laadunvalvonnassa kannattaa määrittää jollain tavalla.