The challenges of self-managing organizations as seen from the ex- employee perspective
Harjanne, Tuuva (2021)
Harjanne, Tuuva
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046942
Tiivistelmä
Globaalit muutokset kuten digitalisaatio, resurssien niukkuus ja automatisaatio muuttavat maailmaa kiihtyvällä nopeudella. Covid-19 pandemia on tehnyt liiketoimintaympäristöstä vielä entistäkin kompleksisemman. Vaatimukset työn luonteelle ovat myös muuttuneet ja työntekijät haluavat että työ on merkityksellistä ja työn tekemisen olosuhteet joustavat.
Erilaisia itseorganisoitumisen muotoja on esiintynyt jo vuosikymmeniä, mutta nyt yhä useammat organisaatiot ovat alkaneet omaksua käytänteitä jotka keskittyvät vallan jakamiseen, antaen työntekijöille enemmän valtaa ja vapautta esimerkiksi päätöksentekoon liittyen. Perinteisiin yrityksiin verrattuna tämän uuden organisoitumisen muodon on sanottu olevan ketterämpi, tehokkaampi, innovatiivisempi ja parempi ongelmanratkaisussa.
Itseohjautuvuuden pimeitä puolia ei ole vielä tutkittu laajasti ja tämä opinnäytetyö keskittyy tutkimaan mitkä ovat itseohjautuvien organisaatioiden suurimpia haasteita ex-työntekijän näkökulmasta ja mistä haasteet saavat alkunsa. Opinnäytetyö tehtiin komissiona itseohjautuvuutta Suomessa tutkivalle MODe -tutkimusryhmälle ja se tuotti uutta tietoa aiheesta.
Kvalitatiivinen tutkimus tehtiin haastattelututkimuksena jonka kohteena oli 15 aiemmin itseohjautuvissa organisaatioissa työskennellyttä ihmistä. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ex- työntekijät suosivat itseohjautuvuutta organisoitumisen muotona, mutta itseohjautuvat organisaatiot eivät aina onnistu saattamaan niiden ideaaleja käytäntöön ja haasteita esiintyy erityisesti työn organisoinnissa. Valtaa ei ole täysin hajautettu, vaan epävirallisia hierarkioita esiintyy ja ylin johto ei ole täysin luopunut kontrollistaan. Lopputuloksena vallan ja vastuun tasapaino kärsii, luoden paineita työntekijöille. Paineet saattavat johtaa haasteisiin työhyvinvoinnissa.
Tutkimuksen valossa ehdotetaan, että itseohjautuvien organisaatioiden tulisi keskittyä entistä enemmän ihmislähtöiseen ajatteluun, käytännön toteutukseen, tarinankerrontaan yhteisen tavoitteen, roolien ja periaatteiden ympärillä ja että ylimmän johdon rooleja tulisi katsoa kriittisesti. The global changes such as digitalization, scarcity of resources and automatization change the world with increasing speed. The recent developments due to the Covid-19 pandemic have made the business landscape even more complex. The demands for work have also changed and employees are looking for purpose and flexible working conditions from their employer.
Different forms of self-management have existed for decades, but now more organizations have started to operate with practices that focus on de-centralization of power, giving their employees autonomy in decision-making and more freedom. Compared to traditional companies this new way of organizing is seen as more agile, efficient, better in problem solving and innovative.
The dark sides of self-management are yet less studied and this thesis focuses on investigating what the biggest challenges of self-management are as experienced by the ex-employees of self-managing organizations and where the challenges arise from. The thesis was commissioned by the MODe research group that studies self-management in Finland and created new information contributing to the subject.
The qualitative study, conducted with 15 interviewees who once worked in a self- managing organization provided a unique viewpoint not previously studied. The results of the thesis indicate that self-management is the preferred form of organizing by the ex-employees, but self-managing organizations sometimes fail in taking ideals into practice causing difficulties in organizing work. Power is not fully de-centralized as there are informal hierarchies and top management has not fully let go of control. As a result the balance between freedom and responsibility suffers, creating pressure to the employee and possibly resulting in wellbeing issues.
In the light of the study it is suggested that self-managing organizations should become even more human-centric, focusing on execution, storytelling around the common goal and principles and that the top leadership roles should be looked at critically.
Erilaisia itseorganisoitumisen muotoja on esiintynyt jo vuosikymmeniä, mutta nyt yhä useammat organisaatiot ovat alkaneet omaksua käytänteitä jotka keskittyvät vallan jakamiseen, antaen työntekijöille enemmän valtaa ja vapautta esimerkiksi päätöksentekoon liittyen. Perinteisiin yrityksiin verrattuna tämän uuden organisoitumisen muodon on sanottu olevan ketterämpi, tehokkaampi, innovatiivisempi ja parempi ongelmanratkaisussa.
Itseohjautuvuuden pimeitä puolia ei ole vielä tutkittu laajasti ja tämä opinnäytetyö keskittyy tutkimaan mitkä ovat itseohjautuvien organisaatioiden suurimpia haasteita ex-työntekijän näkökulmasta ja mistä haasteet saavat alkunsa. Opinnäytetyö tehtiin komissiona itseohjautuvuutta Suomessa tutkivalle MODe -tutkimusryhmälle ja se tuotti uutta tietoa aiheesta.
Kvalitatiivinen tutkimus tehtiin haastattelututkimuksena jonka kohteena oli 15 aiemmin itseohjautuvissa organisaatioissa työskennellyttä ihmistä. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ex- työntekijät suosivat itseohjautuvuutta organisoitumisen muotona, mutta itseohjautuvat organisaatiot eivät aina onnistu saattamaan niiden ideaaleja käytäntöön ja haasteita esiintyy erityisesti työn organisoinnissa. Valtaa ei ole täysin hajautettu, vaan epävirallisia hierarkioita esiintyy ja ylin johto ei ole täysin luopunut kontrollistaan. Lopputuloksena vallan ja vastuun tasapaino kärsii, luoden paineita työntekijöille. Paineet saattavat johtaa haasteisiin työhyvinvoinnissa.
Tutkimuksen valossa ehdotetaan, että itseohjautuvien organisaatioiden tulisi keskittyä entistä enemmän ihmislähtöiseen ajatteluun, käytännön toteutukseen, tarinankerrontaan yhteisen tavoitteen, roolien ja periaatteiden ympärillä ja että ylimmän johdon rooleja tulisi katsoa kriittisesti.
Different forms of self-management have existed for decades, but now more organizations have started to operate with practices that focus on de-centralization of power, giving their employees autonomy in decision-making and more freedom. Compared to traditional companies this new way of organizing is seen as more agile, efficient, better in problem solving and innovative.
The dark sides of self-management are yet less studied and this thesis focuses on investigating what the biggest challenges of self-management are as experienced by the ex-employees of self-managing organizations and where the challenges arise from. The thesis was commissioned by the MODe research group that studies self-management in Finland and created new information contributing to the subject.
The qualitative study, conducted with 15 interviewees who once worked in a self- managing organization provided a unique viewpoint not previously studied. The results of the thesis indicate that self-management is the preferred form of organizing by the ex-employees, but self-managing organizations sometimes fail in taking ideals into practice causing difficulties in organizing work. Power is not fully de-centralized as there are informal hierarchies and top management has not fully let go of control. As a result the balance between freedom and responsibility suffers, creating pressure to the employee and possibly resulting in wellbeing issues.
In the light of the study it is suggested that self-managing organizations should become even more human-centric, focusing on execution, storytelling around the common goal and principles and that the top leadership roles should be looked at critically.