Johtaminen etänä - kokemuksia ja oivalluksia : Etänä enemmän - sote-työ uudistuu -hanke

Abstract

Tutkimus toteutettiin osana valtakunnallista Etänä enemmän -sote-työ uudistuu -hanketta (2019–2022). Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää esimiesten näkökulmasta toimivaa etäjohtamisen kokonaisuutta sekä saada uutta tietoa etäjohtamisen toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin hankkeessa tehtyjä muistioita sekä ryhmämuotoisen teemahaastattelun keinoin kerättyä aineistoa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustulokset osoittavat, että etäjohtaminen pohjautuu hyvän johtamisen yleisiin periaatteisiin; yhteisöllisyyteen, luottamukseen, vuorovaikutukseen ja selkeisiin pelisääntöihin. Näiden osa-alueiden ollessa kunnossa etäjohtaminen on toimivaa. Positiivisina puolina tuli esiin, että etäjohtamisen myötä työn tekeminen ei ole enää paikkasidonnaista ja tiedon jakaminen on nopeampaa sekä reaaliaikaisempaa. Toiminnan koettiin tehostuneen ja tuottavuuden parantuneen. Eniten haasteita etäjohtamiselle tuo teknologiaan liittyvät ongelmat, kuten ohjelmien ja välineiden toimimattomuus, jatkuvat muutokset sekä perehdytyksen puute. Etäjohtamisen koettiin lisänneen tuntemattomuutta ja etäisyyttä työyhteisössä. Esimiehet kokivat, että lähikohtaamisia tarvitaan etäjohtamisen tueksi.

Keskeisinä kehittämisehdotuksina ovat etäjohtamisen kulttuurin jalkauttaminen käytäntöön, erilaisten ohjelmien ja välineiden tuntemuksen lisääminen sekä laajempi hyödyntäminen, etäjohtamisen pelisääntöjen ja hybridijohtamisen aikataulun selkeyttäminen, etäkokouskäytäntöjen selkeyttäminen sekä jatkuva palautteen kerääminen etäjohtamisen toimivuudesta. Etäjohtamiseen perehtyminen jo sosiaali- ja terveysalan perusopinnoissa antaisi tuleville ammattilaisille valmiudet toimia etäjohdettavana.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etäjohtamisessa kaikki osa-alueet ovat toisistaan riippuvaisia, eikä niitä pysty erottelemaan. Etäjohtamisen toimivuuden kannalta työntekijöiden yksilöllisyydellä on suuri merkitys. Etäjohtamiseen vaikuttaa myös millä alalla työskennellään. Tutkimus toteutettiin koronapandemian ollessa ajankohtainen, jonka voidaan nähdä vaikuttaneen tutkimuksen tuloksiin.

Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiö myönsi tutkimuksen tekijälle stipendin opinnäytetyötä varten.

The study was carried out as part of the nationwide More Remotely -Work in Social and Health Care is Changing -Project (2019–2022).

The aim was to gather new information about the distance leadership and how it could be developed. The study was qualitative in nature and based on memos from the project and also semi-structured group interviews with supervisors. The data were analyzed using qualitative content analysis.

The results revealed that distance leadership based on the general principles of good leadership: trust, interaction, communality and explicit directives. Distance leadership makes work no-longer location-based and sharing information is more quick and more real-time. Working was experienced intensified and productivity improved. Problems with technology, such as inoperative devices and softwares as well as lack of familiarization caused most challenges. Distance leadership was experienced increased anonymity and distance in the work community. Supervisors experienced that there is a need for physical encounter to support distance leadership.

Main development proposals are increasing knowledge of various devices and softwares as well as clarification of the directives of distance leadership and schedule of hybrid leadership. Continuous feedback on the functionality of distance leadership should also be collected.

All the components of distance leadership interrelate. Individuality is of great importance for the functionality of distance leadership.