Mustaherukanviljelyn kehittäminen Havulan tilalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli käsitellä mustaherukanviljelyn kehittämistä Havulan tilalla. Työssä käsiteltiin mustaherukan viljelyä teoriassa sekä tehtiin viljelykoe olemassa olevalla mustaherukkaviljelmällä. Viljelykokeessa verrattiin erilaisten lannoitusvaihtoehtojen ja kastelun vaikutusta mustaherukan satoon. Lannoitusvaihtoehtoina viljelykokeessa olivat lannoittamaton, kertalannoitus ja jaettu lannoitus. Kasteluvaihtoehtoina puolestaan kasteltu ja ei-kasteltu. Sato mitattiin punnitsemalla kolmen pensaan sato sekä niistä 100 marjan paino. Viljelykoe suoritettiin kasvukaudella 2020. Kasvukaudella mitattiin viljelmällä joka päivä vuorokauden sademäärä ja vuorokauden alin ja ylin lämpötila. Mittausarvoista voidaan päätellä sääolojen vaikutusta marjasatoon. Viljelykokeen tulokset osoittavat, että lannoituksella on vaikutusta. Kuivana aikana korostuu myös kastelun merkitys. Sadon määrään vaikuttavat sekä lannoitus että kastelu ja sademäärä. Mustaherukanviljelyn kehittämistä Havulan tilalla on opinnäytetyössä käsitelty nykyisten viljelyolosuhteiden pohjalta. Viljavuusanalyysistä voidaan päätellä tilan peltolohkojen maaperän ominaisuudet ja viljavuudet. Tämän pohjalta voidaan tehdä ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi. Tuloksena on, että tilan sijainti määrää suuresti eri mahdollisuudet mustaherukan viljelyyn. Sadon markkinointi ja sadon poiminta ovat tärkeitä aihealueita. Taloudellisten näkökohtien tutkiskelu osoittaa, että mustaherukan perustamiskustannukset ovat suuret. Taimimateriaali on arvokkainta. Pääomaa tarvitaan varsinkin viljelmän perustamisvaiheessa. Tämä opinnäytetyö antaa varmasti vinkkejä ja ajatuksia mustaherukanviljelyyn perinteisten satokasvien rinnalla. Muuttuvassa maataloudessa viljelyn monipuolistaminen on järkevää sekä maaperän että talouden kannalta.

The purpose of this thesis was to clarify the development of blackcurrant cultivation on Havula farm. The work discusses the cultivation of blackcurrant in theory and a cultivation experiment with the existing blackcurrant plantation was performed in practice. The cultivation experiment compared the effect of different fertilization and irrigation options on the blackcurrant yield. Fertilization options in the cultivation experiment were unfertilized, single fertilization and time divided fertilization. Irrigation options were irrigated and non-irrigated. The yield was measured by weighing the yield of three shrubs and 100 berries from each yield. The cultivation experiment was performed in the growing season of 2020. During the growing season, the daily rainfall and the daily minimum and maximum temperature were measured in the plantation. The effect of weather conditions on the berry harvest could be deduced from the measured values. The results of the cultivation experiment showed that the fertilization has an effect. During dry weather conditions, the importance of irrigation is emphasized. The yields are affected by both fertilization, irrigation and rainfall. The development of blackcurrant cultivation on Havula farm is discussed in the thesis based on the current cultivation conditions. The fertility analysis can be used to deduce the soil properties and fertility of the field plots. On this basis, proposals for development measures can be made. As a result, the location of the farm greatly determines different opportunities for blackcurrant cultivation. The picking and marketing of the harvest are important topics. A study on economic aspects shows that the cost of setting up a blackcurrant plantation is high. Plants are expensive and capital is needed especially during the establishment phase of the plantation. This thesis provides ideas for blackcurrant cultivation alongside traditional crops. In the changing agriculture, the diversification of cultivation is reasonable for both soil and economy.