Mustaherukanviljelyn kehittäminen Havulan tilalla
Alalantela, Ari (2021)
Alalantela, Ari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057234
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli käsitellä mustaherukanviljelyn kehittämistä Havulan tilalla. Työssä käsiteltiin mustaherukan viljelyä teoriassa sekä tehtiin viljelykoe olemassa olevalla mustaherukkaviljelmällä.
Viljelykokeessa verrattiin erilaisten lannoitusvaihtoehtojen ja kastelun vaikutusta mustaherukan satoon. Lannoitusvaihtoehtoina viljelykokeessa olivat lannoittamaton, kertalannoitus ja jaettu lannoitus. Kasteluvaihtoehtoina puolestaan kasteltu ja ei-kasteltu. Sato mitattiin punnitsemalla kolmen pensaan sato sekä niistä 100 marjan paino. Viljelykoe suoritettiin kasvukaudella 2020. Kasvukaudella mitattiin viljelmällä joka päivä vuorokauden sademäärä ja vuorokauden alin ja ylin lämpötila.
Mittausarvoista voidaan päätellä sääolojen vaikutusta marjasatoon. Viljelykokeen tulokset osoittavat, että lannoituksella on vaikutusta. Kuivana aikana korostuu myös kastelun merkitys. Sadon määrään vaikuttavat sekä lannoitus että kastelu ja sademäärä.
Mustaherukanviljelyn kehittämistä Havulan tilalla on opinnäytetyössä käsitelty nykyisten viljelyolosuhteiden pohjalta. Viljavuusanalyysistä voidaan päätellä tilan peltolohkojen maaperän ominaisuudet ja viljavuudet. Tämän pohjalta voidaan tehdä ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi.
Tuloksena on, että tilan sijainti määrää suuresti eri mahdollisuudet mustaherukan viljelyyn. Sadon markkinointi ja sadon poiminta ovat tärkeitä aihealueita. Taloudellisten näkökohtien tutkiskelu osoittaa, että mustaherukan perustamiskustannukset ovat suuret. Taimimateriaali on arvokkainta. Pääomaa tarvitaan varsinkin viljelmän perustamisvaiheessa.
Tämä opinnäytetyö antaa varmasti vinkkejä ja ajatuksia mustaherukanviljelyyn perinteisten satokasvien rinnalla. Muuttuvassa maataloudessa viljelyn monipuolistaminen on järkevää sekä maaperän että talouden kannalta.
Viljelykokeessa verrattiin erilaisten lannoitusvaihtoehtojen ja kastelun vaikutusta mustaherukan satoon. Lannoitusvaihtoehtoina viljelykokeessa olivat lannoittamaton, kertalannoitus ja jaettu lannoitus. Kasteluvaihtoehtoina puolestaan kasteltu ja ei-kasteltu. Sato mitattiin punnitsemalla kolmen pensaan sato sekä niistä 100 marjan paino. Viljelykoe suoritettiin kasvukaudella 2020. Kasvukaudella mitattiin viljelmällä joka päivä vuorokauden sademäärä ja vuorokauden alin ja ylin lämpötila.
Mittausarvoista voidaan päätellä sääolojen vaikutusta marjasatoon. Viljelykokeen tulokset osoittavat, että lannoituksella on vaikutusta. Kuivana aikana korostuu myös kastelun merkitys. Sadon määrään vaikuttavat sekä lannoitus että kastelu ja sademäärä.
Mustaherukanviljelyn kehittämistä Havulan tilalla on opinnäytetyössä käsitelty nykyisten viljelyolosuhteiden pohjalta. Viljavuusanalyysistä voidaan päätellä tilan peltolohkojen maaperän ominaisuudet ja viljavuudet. Tämän pohjalta voidaan tehdä ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi.
Tuloksena on, että tilan sijainti määrää suuresti eri mahdollisuudet mustaherukan viljelyyn. Sadon markkinointi ja sadon poiminta ovat tärkeitä aihealueita. Taloudellisten näkökohtien tutkiskelu osoittaa, että mustaherukan perustamiskustannukset ovat suuret. Taimimateriaali on arvokkainta. Pääomaa tarvitaan varsinkin viljelmän perustamisvaiheessa.
Tämä opinnäytetyö antaa varmasti vinkkejä ja ajatuksia mustaherukanviljelyyn perinteisten satokasvien rinnalla. Muuttuvassa maataloudessa viljelyn monipuolistaminen on järkevää sekä maaperän että talouden kannalta.