Kognitiivisen ergonomian edistäminen kirurgisella osastolla
Ahonen, Sirpa; Nurminen, Susanna (2021)
Ahonen, Sirpa
Nurminen, Susanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057269
Tiivistelmä
Hoitotyön luonne on muuttunut yhä enemmän aivotyötä kuormittavammaksi. Hoitotyön keskeytykset ovat lisääntyneet sekä päällekkäisten työtehtävien hoitaminen on kasvanut. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaisia kognitiivista ergonomiaa häiritseviä tekijöitä hoitotyössä esiintyy ja miten kognitiivisen ergonomian häiriötekijät vaikuttavat hoitotyön eettisten valintojen toteutumiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja hoitotyön kognitiivisen ergonomian parantamiseksi ja tuottaa tietoa hoitotyöntekijöille kognitiivisen ergonomian kehittämisen avuksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluina haastattelemalla kymmentä sairaalan kirurgisen osaston hoitotyöntekijää syksyllä 2020. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, jotka sisälsivät pienen tehtävän teon ennen ja jälkeen haastattelun. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Keskeisimmiksi kognitiivisen ergonomian häiriötekijöiksi opinnäytetyön tuloksista nousivat työilmapiiriongelmat ja työn epätasainen jakautuminen. Myös työympäristöstä aiheutuvan melun ja työn keskeytysten koettiin aiheuttavan paljon aivotyön kuormittumista. Työn eettisyyttä häiritseviksi tekijöiksi koettiin kiire ja keskeytykset sekä päällekkäiset työtehtävät. Kognitiivista ergonomiaa parantaviksi tekijöiksi nousivat hoitotyöntekijöiden omasta hyvinvoinnistaan kuten riittävästä levosta, terveellisistä elämäntavoista ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Opinnäytetyön tuloksista keskeisimmäksi kehittämisehdotukseksi nousi häiriöille alttiin raportinluvun hajauttaminen eri aikoihin ja eri tiloihin. Lisäksi toivottiin, että olisi henkilö, joka vastaisi ulkoa tuleviin puheluihin.
Tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää hoitoalan kognitiivisen ergonomian kehittämisen apuvälineenä. Opinnäytetyön myötä mielenkiintoiseksi jatkotutkimusaiheeksi nousi kognitiivisen ergonomian työkalujen työstäminen ja kokeilu kohdeyksikössä. Lisäksi mielenkiintoista olisi tutkia eettisen kuormituksen merkitystä kognitiiviseen ergonomiaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluina haastattelemalla kymmentä sairaalan kirurgisen osaston hoitotyöntekijää syksyllä 2020. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, jotka sisälsivät pienen tehtävän teon ennen ja jälkeen haastattelun. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Keskeisimmiksi kognitiivisen ergonomian häiriötekijöiksi opinnäytetyön tuloksista nousivat työilmapiiriongelmat ja työn epätasainen jakautuminen. Myös työympäristöstä aiheutuvan melun ja työn keskeytysten koettiin aiheuttavan paljon aivotyön kuormittumista. Työn eettisyyttä häiritseviksi tekijöiksi koettiin kiire ja keskeytykset sekä päällekkäiset työtehtävät. Kognitiivista ergonomiaa parantaviksi tekijöiksi nousivat hoitotyöntekijöiden omasta hyvinvoinnistaan kuten riittävästä levosta, terveellisistä elämäntavoista ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Opinnäytetyön tuloksista keskeisimmäksi kehittämisehdotukseksi nousi häiriöille alttiin raportinluvun hajauttaminen eri aikoihin ja eri tiloihin. Lisäksi toivottiin, että olisi henkilö, joka vastaisi ulkoa tuleviin puheluihin.
Tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää hoitoalan kognitiivisen ergonomian kehittämisen apuvälineenä. Opinnäytetyön myötä mielenkiintoiseksi jatkotutkimusaiheeksi nousi kognitiivisen ergonomian työkalujen työstäminen ja kokeilu kohdeyksikössä. Lisäksi mielenkiintoista olisi tutkia eettisen kuormituksen merkitystä kognitiiviseen ergonomiaan.