Metsävaratiedon kaukokartoitusaineistojen luotettavuus ja hyödyntäminen
Maaninka, Veikko (2021)
Maaninka, Veikko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057279
Tiivistelmä
Opinnäytetyön idea tuli kirjoittajalta, ja yhteistyötahona toimi Metsänhoitoyhdistys Lounametsä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Metsäkeskuksen tuottaman kaukokartoitetun metsävaratiedon luotettavuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia. Tutkimuksessa vertailtiin Metsänhoitoyhdistys Lounametsän asiantuntijoiden metsän arvioiden sekä kaukokartoitetun metsävaratiedon puustotunnusten eroja kehitysluokittain saatavilla olevista kuviotiedoista. Tutkimuksen aineisto kerättiin metsänhoitoyhdistykseltä sekä karttapalvelu Karttaselaimen metsävaratietojen latauspalvelusta. Aineisto käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Aineistoja vertailtiin laskemalla suhteelliset keskivirheet RMSE%-menetelmällä sekä laskemalla systemaattiset virheet eli harhat. Aineistoille tehtiin myös hypoteesin testaus.
Aineistoja saatiin lopulta yhteensä 222:lta eri metsikkökuviolta, joista 100 kuviota oli kehitysluokasta 03, 81 kehitysluokasta 04 ja 41 kehitysluokasta 02. Kokonaisuutena metsävaratietoja tarkasteltaessa luotettavinta metsävaratieto oli kehitysluokassa 03. Metsävaratiedot olivat epätarkimpia kehitysluokassa 02. Puustotunnuksista luotettavimmiksi osoittautuivat keskipituus sekä keskiläpimitta. Suurimmat virheet olivat pohjapinta-alassa sekä puulajisuhteissa. Puulajisuhteiden takia suhteelliset keskivirheet olivat puulajeittain paljon suuremmat kuin kokonaispuustoittain.
Tutkimustulosten perusteella metsävaratietoja ei voi käyttää metsäsuunnitteluun, tila-arvioihin tai puukauppaan sellaisenaan, mutta niitä voi käyttää maastossa metsän arvioinnin pohjatietona. Puustotunnuksista ainoastaan keskipituutta voidaan käyttää sellaisenaan varttuneissa kasvatusmetsissä ja sitä vanhemmissa metsissä tehostamaan maastotyötä. Puustoarvioiden teko vaatii edelleen maastokäyntiä, ja asiantuntijan arvioitavaksi jäävät ainakin metsävaratiedon heikkoudet, eli puulajisuhteet, pohjapinta-ala, puuston laatu ja tukkiprosentti. Metsävaratiedon uuden inventointikierron toivotaan parantavan metsävaratiedon laatua, jotta metsän arvioinnista saadaan tulevaisuudessa kustannustehokkaampaa.
Aineistoja saatiin lopulta yhteensä 222:lta eri metsikkökuviolta, joista 100 kuviota oli kehitysluokasta 03, 81 kehitysluokasta 04 ja 41 kehitysluokasta 02. Kokonaisuutena metsävaratietoja tarkasteltaessa luotettavinta metsävaratieto oli kehitysluokassa 03. Metsävaratiedot olivat epätarkimpia kehitysluokassa 02. Puustotunnuksista luotettavimmiksi osoittautuivat keskipituus sekä keskiläpimitta. Suurimmat virheet olivat pohjapinta-alassa sekä puulajisuhteissa. Puulajisuhteiden takia suhteelliset keskivirheet olivat puulajeittain paljon suuremmat kuin kokonaispuustoittain.
Tutkimustulosten perusteella metsävaratietoja ei voi käyttää metsäsuunnitteluun, tila-arvioihin tai puukauppaan sellaisenaan, mutta niitä voi käyttää maastossa metsän arvioinnin pohjatietona. Puustotunnuksista ainoastaan keskipituutta voidaan käyttää sellaisenaan varttuneissa kasvatusmetsissä ja sitä vanhemmissa metsissä tehostamaan maastotyötä. Puustoarvioiden teko vaatii edelleen maastokäyntiä, ja asiantuntijan arvioitavaksi jäävät ainakin metsävaratiedon heikkoudet, eli puulajisuhteet, pohjapinta-ala, puuston laatu ja tukkiprosentti. Metsävaratiedon uuden inventointikierron toivotaan parantavan metsävaratiedon laatua, jotta metsän arvioinnista saadaan tulevaisuudessa kustannustehokkaampaa.