Työturvallisuus perhetyössä
Viitala, Merja (2021)
Viitala, Merja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067315
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perhetyön työturvallisuuden nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia sekä tuottaa taustatietoa toimipistekohtaisen turvallisuusohjeistuksen laatimiseen. Tutkimuksessa huomioitiin sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmat.
Teoriaosuus jakaantui kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osassa esiteltiin perhetyön sisältöä ja kuormittavuutta. Toisessa osassa käsiteltiin työturvallisuuden hallintaa yleisellä tasolla ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä.
Tutkimusaineistona oli vastaavan perheohjaajan ja työsuojelupäällikön teemahaastattelut sekä perhetyön työntekijöille suunnattu Webropol-kysely. Haastattelujen ja kyselyn avoimien kysymysten avulla kerätty laadullinen aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelemalla. Kyselyn asteikkokysymys muodostui väittämistä, joita vastaajat arvioivat numeerisella asteikolla. Näin saadussa määrällisessä aineistossa tarkasteltiin vastausten hajontaa ja keskiarvoja.
Tutkimustuloksissa perhetyön työturvallisuusriskeistä korostuivat asiakkaisiin ja työn järjestelyihin liittyvät kuormitustekijät. Erityisesti esiin nousivat väkivallan uhan aiheuttama henkinen kuormitus, myötätuntostressi ja aikatauluttamisen ongelmat. Työn rajaamisessa ja työstä palautumisessa koettiin haasteita. Parhaat arviot työntekijät antoivat työtovereidensa tuelle ja omalle toiminnalleen. Myös työilmapiiri ja esimiehen tuki työssäjaksamisessa koettiin myönteisinä. Työturvallisuusorganisaation ja työterveyshuollon roolit jakoivat mielipiteitä. Parannettavaa työntekijät löysivät runsaasti sekä omasta että työnantajansa toiminnasta. Merkittävimpiä kehittämiskohteita olivat työntekijöiden työsuojelutietous sekä turvallisuusohjeistus ja -koulutus.
Teoriaosuus jakaantui kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osassa esiteltiin perhetyön sisältöä ja kuormittavuutta. Toisessa osassa käsiteltiin työturvallisuuden hallintaa yleisellä tasolla ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä.
Tutkimusaineistona oli vastaavan perheohjaajan ja työsuojelupäällikön teemahaastattelut sekä perhetyön työntekijöille suunnattu Webropol-kysely. Haastattelujen ja kyselyn avoimien kysymysten avulla kerätty laadullinen aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelemalla. Kyselyn asteikkokysymys muodostui väittämistä, joita vastaajat arvioivat numeerisella asteikolla. Näin saadussa määrällisessä aineistossa tarkasteltiin vastausten hajontaa ja keskiarvoja.
Tutkimustuloksissa perhetyön työturvallisuusriskeistä korostuivat asiakkaisiin ja työn järjestelyihin liittyvät kuormitustekijät. Erityisesti esiin nousivat väkivallan uhan aiheuttama henkinen kuormitus, myötätuntostressi ja aikatauluttamisen ongelmat. Työn rajaamisessa ja työstä palautumisessa koettiin haasteita. Parhaat arviot työntekijät antoivat työtovereidensa tuelle ja omalle toiminnalleen. Myös työilmapiiri ja esimiehen tuki työssäjaksamisessa koettiin myönteisinä. Työturvallisuusorganisaation ja työterveyshuollon roolit jakoivat mielipiteitä. Parannettavaa työntekijät löysivät runsaasti sekä omasta että työnantajansa toiminnasta. Merkittävimpiä kehittämiskohteita olivat työntekijöiden työsuojelutietous sekä turvallisuusohjeistus ja -koulutus.