Korona-ajan vaikutus työhyvinvointiin ja etätyön merkitys - Assistenttien, sihteerien ja avustajien näkökulma
Toivonen, Tinja (2021)
Toivonen, Tinja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067342
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin merkitys on kasvanut muuttuvassa työelämässä yhä enemmän. Koronapandemia on myös muuttanut työn tekemistä merkittävästi ja etätyöstä on sen myötä tullut uusi normaali työnteon malli.
Opinnäytetyössä on tutkittu korona-ajan työhyvinvointia ja etätyön merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli sosiaali- ja terveysministeriö. Tavoitteena oli selvittää, miten korona-aikana sosiaali- ja terveysministeriön assistentit, sihteerit ja avustajat ovat kokeneet työhyvinvointinsa ja mikä etätyön merkitys on ollut heidän työhyvinvointinsa kannalta. Tavoitteena oli myös selvittää, mitä mahdollisia kehitystarpeita etätyössä ja työhyvinvoinnissa korona-ajan jälkeen tarvitaan.
Tietoperustassa käsitellään työhyvinvointia yleisesti, mistä työhyvinvointi koostuu, miten työhyvinvointia voi edistää ja mikä työhyvinvoinnin merkitys organisaatiossa on. Sen lisäksi tietoperustassa käsitellään etätyötä, etätyön käytäntöjä, hyviä ja huonoja puolia ja työhyvinvointia etätyön näkökulmasta. Tietoperustassa käsitellään myös työhyvinvointia ja etätyötä yleisesti korona-aikana.
Työn tutkimusosuus keskittyy sosiaali- ja terveysministeriön assistenttien, sihteerien ja avustajien korona-ajan työhyvinvointiin ja etätyön tekemisen kokemuksiin. Menetelmänä työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusta ja se on toteutettu kyselynä. Kysely lähetettiin noin 88 henkilön kohderyhmälle assistentteja, sihteerejä ja avustajia. Tämän avulla haluttiin kartoittaa mahdollisimman monen kokemukset ja ajatukset tutkittavista aiheista. Kyselyyn vastasi 48 henkilöä.
Loppuun on kyselyn perusteella koottuna johtopäätökset tutkimuksesta ja pohdittu kehittämisehdotuksia assistenteille, sihteereille ja avustajille.
Opinnäytetyön prosessi käynnistyi syksyllä 2020. Varsinainen opinnäytetyö on tehty kevään 2021 aikana.
Opinnäytetyössä on tutkittu korona-ajan työhyvinvointia ja etätyön merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli sosiaali- ja terveysministeriö. Tavoitteena oli selvittää, miten korona-aikana sosiaali- ja terveysministeriön assistentit, sihteerit ja avustajat ovat kokeneet työhyvinvointinsa ja mikä etätyön merkitys on ollut heidän työhyvinvointinsa kannalta. Tavoitteena oli myös selvittää, mitä mahdollisia kehitystarpeita etätyössä ja työhyvinvoinnissa korona-ajan jälkeen tarvitaan.
Tietoperustassa käsitellään työhyvinvointia yleisesti, mistä työhyvinvointi koostuu, miten työhyvinvointia voi edistää ja mikä työhyvinvoinnin merkitys organisaatiossa on. Sen lisäksi tietoperustassa käsitellään etätyötä, etätyön käytäntöjä, hyviä ja huonoja puolia ja työhyvinvointia etätyön näkökulmasta. Tietoperustassa käsitellään myös työhyvinvointia ja etätyötä yleisesti korona-aikana.
Työn tutkimusosuus keskittyy sosiaali- ja terveysministeriön assistenttien, sihteerien ja avustajien korona-ajan työhyvinvointiin ja etätyön tekemisen kokemuksiin. Menetelmänä työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusta ja se on toteutettu kyselynä. Kysely lähetettiin noin 88 henkilön kohderyhmälle assistentteja, sihteerejä ja avustajia. Tämän avulla haluttiin kartoittaa mahdollisimman monen kokemukset ja ajatukset tutkittavista aiheista. Kyselyyn vastasi 48 henkilöä.
Loppuun on kyselyn perusteella koottuna johtopäätökset tutkimuksesta ja pohdittu kehittämisehdotuksia assistenteille, sihteereille ja avustajille.
Opinnäytetyön prosessi käynnistyi syksyllä 2020. Varsinainen opinnäytetyö on tehty kevään 2021 aikana.