KOULUPUDOKKUUS LAHDEN PERUSKOULUISSA – NELJÄN KOULUPUDOKKAAN KOKEMUKSIA

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia peruskoulun koulupudokkuutta käsitteenä sekä ilmiönä. Koulupudokkuutta pyrittiin tarkastelemaan niin teoreettisesti kuten myös subjektiivisesta näkökulmasta. Subjektiivista näkökulmaa edustaa tässä opinnäytetyössä lahtelaisten peruskoulun keskeyttäneiden eli ns. koulupudokkaiden omat kokemukset koulun keskeytymisestä. Koulupudokkailta kerätyn kokemustiedon avulla oli tarkoitus saada uutta materiaalia peruskoulun koulupudokkuudesta jo olemassa olevan teoriatie-don lisäksi.

Tähän opinnäytetyöhön valikoitui tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Teemaan parhaiten sopiva aineistonkeruumenetelmä oli teemahaas-tattelu ja sopivin aineiston purkamiseen käytettävä menetelmä oli aineistolähtöinen ana-lyysi. Ennen haastatteluvaihetta valikoitui neljä koulupudokasta, jotka olivat valmiita osal-listumaan teemahaastatteluun. Koulupudokkaiden haastattelut toteutettiin siten, että haastateltavista kaksi haastateltiin kasvotusten ja kaksi puhelimen välityksellä. Puhelin-haastatteluihin jouduttiin turvautumaan vallitsevasta koronatilanteesta johtuen. Kaikki teemahaastattelut tallennettiin ja litteroitiin haastattelutilanteiden jälkeen. Toteutuneissa haastatteluissa tavoite oli tutkia etenkin kodin ja koulun roolia koulupudokkuudessa. Ker-taamalla koulupudokkaiden omia kokemuksia peruskouluajasta, oli tarkoitus saada mate-riaalia, jonka avulla olisi mahdollista löytää ratkaisukeinoja koulupudokkuuden vähentä-miseksi.

Teemahaastatteluiden tuottaman materiaalin perusteella voidaan todeta, että koulupudok-kaiden kokemukset heidän saamastaan tuesta olivat ne, että tuki oli ollut riittämätöntä, tai että sitä ei ollut käytännössä lainkaan. Haastateltavien keskuudessa tuntui vallitsevan yksimielisyys siitä, kuinka etenkin koulun tukitoimet olivat olleet riittämättömiä ehkäistäk-seen peruskoulun keskeytymistä. Teemat kuten kiusaaminen, opettajien ennakkoluulot sekä muiden oppilaiden suosiminen ja koulupudokkaiden kohdalla luovuttaminen tulivat esiin haastateltavien kokemuksista peruskoulusta. Selkeämmin toisistaan eriäviä koke-muksia haastateltavilla oli kodin roolista ja merkityksestä. Eroavaisuuksia löytyi myös ko-din ja koulun ulkopuolisen avun luonteesta.

The main emphasis for this thesis was study dropping out of school as context of Finnish comprehensive school. Dropping out of comprehensive school were researched both the-oretically and subjective aspect of dropouts. In this thesis, subjective aspect of dropouts is represented in the interviews based on the experiences of dropouts.

In this thesis, the used research method was qualitative research. The most suitable method collecting data for this thesis was thematic interviews and for the data analysis, most suitable way was data driven manner. Before interview phase, four interviewees who wanted to participate this thesis, were chosen. Two of the interviewees were interviewed in face-to-face situation and two of interviewees were interviewed via cell phone. Cell phone interviews were in distant manner, mainly because current COVID-19 pandemic. Interviews were saved and transcribed. Main goal for these interviews was trying to recon-struct personal experiences of comprehensive school, and in that way, find new solutions for preventing dropping out of school.

Because acquired material from thematic interviews, we can say that experiences of the dropouts about received support were either lacking, or completely non-existent. Especial-ly, interviewees felt that support of the school system we`re lacking the most. Themes like bullying, prejudice and favoring by the teachers were common themes among dropouts. Main differences in the experiences of dropouts were between in their view of the role of the family and outside help. Studies about dropping out of school as context of compre-hensive school were uncommon thing in Finland. That is why I felt that thesis themed like this was extremely important.