Raskauden aikainen lantionpohjan lihasten kuntoutuksen ohjaus : kyselylomakkeen laadinta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia ja esitestata kyselylomake, joka selvittää naisten saamaa ohjausta lantionpohjan lihasten kuntouttamiseen raskauden aikana. Tavoitteena on, että opinnäytetyön tuloksena kehitettyä kyselylomaketta voidaan hyödyntää jatkossa laadittaessa uusia käytänteitä lantionpohjan lihasten harjoittelusta raskauden aikana Keski-Suomen alueella.

Työn teoriaosuus koostui näyttöön perustuvasta tiedosta. Työssä käsiteltiin elämäntapojen, raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan vaikutusta lantionpohjan lihaksiin sekä voimavaralähtöistä ohjausta ja lantionpohjan lihasten harjoittelua sekä kvantitatiivisen kyselylomakkeen laadintaa.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä pohjautui kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään. Kyselylomake laadittiin käyttämällä näyttöön perustuvaa tietoa, jonka pohjalta mittarin osiot muotoutuivat. Kyselylomaketta tehtiin yhdessä opinnäytetyön toimeksiantajan kanssa. Kyselylomakkeessa käytettiin strukturoituja eli suljettuja kysymyksiä. Vastausvaihtoehtoina toimi 5-portainen Likertin asteikko.

Kyselylomakkeen esitestasivat raskaana olevat naiset raskausviikon 34 jälkeen. Naisten antamien vastausten ja erillisen mittarin toimivuus -osion pohjalta aineisto analysoitiin. Vastausten perusteella kyselylomakkeeseen tehtiin muutoksia, joiden avulla siitä tuli toimivampi.

The purpose of the thesis was to develop and pre-test a questionnaire that would find out about the guidance that women receive about pelvic floor muscle rehabilitation during pregnancy. The object was that the questionnaire created as a result of the thesis could be used in the future when developing new procedures for pelvic floor muscle training during pregnancy in Central Finland area.

The theoretical part of the thesis was based on evidence-based information. The thesis discussed the impact of lifestyle, pregnancy, childbirth and the postnatal period on the pelvic floor muscles as well as resource-based guidance and the training of pelvic floor muscles and the development of the questionnaire.

The research method used in the thesis was based on a quantitative research method. The questionnaire was developed together with the thesis commissioner. Structured or closed questions were used in the questionnaire. The alternatives for the answers were based on a 5-step Likert scale.

The questionnaire was pre-tested by pregnant women after 34 pregnancy weeks. Based on the answers given by the women and on a separate functionality-of-the-meter section, the material was analysed. Based on the answers the questionnaire was modified, which helped to make the questionnaire more functional.