Toisen asteen ammatillisen opettajan työstä palautuminen korona-aikana
Röning, Tuomo; Skytten, Anna (2021)
Lataukset:
Röning, Tuomo
Skytten, Anna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105097875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105097875
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee toisen asteen ammatillisen opettajan työstä palautumista ja työhyvinvointia korona-aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten toisen asteen ammatilliset opettajat palautuvat työstään korona-aikana. Aihe on hyvin ajankohtainen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi. Korona-aikana ammatillisten opettajien työ on muuttunut monilta osin, joka on tuonut mahdollisesti lisäkuormitusta työhyvinvointiin, ja siihen keskeisesti vaikuttavaan työstä palautumiseen.
Opinnäytetyö noudattaa perinteisen tutkielman rakennetta. Se etenee johdannon ja tavoitteiden kautta teoriaosuuteen. Työhön on koottu keskeiset asiat liittyen työstä palautumiseen vaikuttaviin hyvinvoinnillisiin tekijöihin. Tämän jälkeen seuraa empiirinen osuus, jossa analysoidaan tutkimustulokset. Lopuksi opinnäytetyössä tuodaan esille johtopäätökset, kehittämisehdotukset ja opinnäytetyöprosessin sekä oman oppimisen arviointi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat toisen asteen ammatilliset opettajat. Kyselylomake tehtiin Webropol-työkalun avulla ja jaettiin sähköisesti useaan eri koulutusorganisaatioon eri puolille Suomea sekä kolmeen suljettuun opettajaryhmään sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen vastaukset kerättiin 15.2–5.3.2021 välisenä aikana. Tutkimus tehtiin otantatutkimuksena, johon vastasi kaiken kaikkiaan 438 vastaajaa. Tulokset käsiteltiin Microsoft Excel-taulukkolaskenta ohjelmalla. Tutkimuksen tulosten mukaan ammatilliset toisen asteen opettajat kokevat työhyvinvointia ja työstä palautumista tukevia sekä niitä kuormittavia tekijöitä tällä hetkellä. Työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi nousi tutkimuksen mukaan varsinkin työyhteisön toiminta, työn monipuolisuuden, merkityksellisyyden ja palkitsevuuden kokeminen, riittävä osaaminen työtehtäviin sekä omien vahvuuksien ja osaamisen hyödyntäminen. Työhyvinvointia kuormittaviksi ja työstä palautumista haastavaksi tekijöiksi nousivat varsinkin kiire, töiden kasaantuminen, stressi ja huolestuneisuus. Merkittävä osa opettajista kokee työstä palautumisen tällä hetkellä haasteelliseksi. Työpäivän jälkeinen aika nousi esille, kertoen opettajien työpäivän aikaisen kuormituksen aiheuttamasta väsymyksestä. Työstä palautumiseen merkityksellisiksi nousivat tutkimuksessa varsinkin loma-ajat ja viikonloput, riittävä ja laadukas uni, ystävät ja perhe, luonnossa liikkuminen sekä harrastukset.
Opinnäytetyö noudattaa perinteisen tutkielman rakennetta. Se etenee johdannon ja tavoitteiden kautta teoriaosuuteen. Työhön on koottu keskeiset asiat liittyen työstä palautumiseen vaikuttaviin hyvinvoinnillisiin tekijöihin. Tämän jälkeen seuraa empiirinen osuus, jossa analysoidaan tutkimustulokset. Lopuksi opinnäytetyössä tuodaan esille johtopäätökset, kehittämisehdotukset ja opinnäytetyöprosessin sekä oman oppimisen arviointi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat toisen asteen ammatilliset opettajat. Kyselylomake tehtiin Webropol-työkalun avulla ja jaettiin sähköisesti useaan eri koulutusorganisaatioon eri puolille Suomea sekä kolmeen suljettuun opettajaryhmään sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen vastaukset kerättiin 15.2–5.3.2021 välisenä aikana. Tutkimus tehtiin otantatutkimuksena, johon vastasi kaiken kaikkiaan 438 vastaajaa. Tulokset käsiteltiin Microsoft Excel-taulukkolaskenta ohjelmalla. Tutkimuksen tulosten mukaan ammatilliset toisen asteen opettajat kokevat työhyvinvointia ja työstä palautumista tukevia sekä niitä kuormittavia tekijöitä tällä hetkellä. Työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi nousi tutkimuksen mukaan varsinkin työyhteisön toiminta, työn monipuolisuuden, merkityksellisyyden ja palkitsevuuden kokeminen, riittävä osaaminen työtehtäviin sekä omien vahvuuksien ja osaamisen hyödyntäminen. Työhyvinvointia kuormittaviksi ja työstä palautumista haastavaksi tekijöiksi nousivat varsinkin kiire, töiden kasaantuminen, stressi ja huolestuneisuus. Merkittävä osa opettajista kokee työstä palautumisen tällä hetkellä haasteelliseksi. Työpäivän jälkeinen aika nousi esille, kertoen opettajien työpäivän aikaisen kuormituksen aiheuttamasta väsymyksestä. Työstä palautumiseen merkityksellisiksi nousivat tutkimuksessa varsinkin loma-ajat ja viikonloput, riittävä ja laadukas uni, ystävät ja perhe, luonnossa liikkuminen sekä harrastukset.