Digityöntekijä osaksi Ulosottolaitoksen maksuliikettä
Hurmalainen, Krista (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077767
Tiivistelmä
Opinnäytetyön avulla selvitettiin millä tavoin ohjelmistorobotiikkaa voitaisiin hyödyntää maksuliikkeen työtehtävien tukena. Lähtökohta työtehtävän kehittämiselle oli Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:n viranomaistoiminnalle asettama joutuisuusperiaate. Työn toimeksiantajana toimi työnantajani Ulosottolaitos.
Opinnäytetyön tutkimussuuntauksena käytettiin empiiristä oikeustutkimusta ja tutkimusotteena kvalitatiivista suuntausta, jonka perustana käytettiin sähköpostilla lähetettyjä haastatteluja.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tuotiin esille käytetyt tutkimusmenetelmät kirjallisuuden avulla sekä esiteltiin työn toimeksiantajan organisaatio ja työtehtävät. Teoriaosan lopussa käsiteltiin mitä digitalisaatio on ja millainen on sen myötä tapahtunut työelämän muutos. Työn empiriaosassa tuotiin esille sähköpostihaastatteluiden avulla, millaisissa työtehtävissä ohjelmistorobotiikkaa on muualla julkishallinnossa hyödynnetty.
Empiriaosan lopussa esitettiin prosessikaaviot selvitettävien tilitysten osalta, joiden avulla pystyttiin määrittelemään, oliko työtehtävässä määrämuotoisia ohjelmoitavissa olevia prosesseja.
Loppupäätelmien perusteella voitiin todeta, että työmme on asiantuntijatyötä ja olemme päivittäin yhteydessä sidosryhmiimme eikä sitä voida korvata ohjelmistorobotiikkaa hyödyntäen. Prosessikaavioiden ja työvaiheisiin tarkemmin tutustuessani löysin kuitenkin yhden automatisoitavissa olevan kiellon, jolla on henkilötyövuosia säästäviä vaikutuksia. Opinnäytetyön lopussa tuotiin esille mahdollisia jatkotutkimuskohteita.
Opinnäytetyön tutkimussuuntauksena käytettiin empiiristä oikeustutkimusta ja tutkimusotteena kvalitatiivista suuntausta, jonka perustana käytettiin sähköpostilla lähetettyjä haastatteluja.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tuotiin esille käytetyt tutkimusmenetelmät kirjallisuuden avulla sekä esiteltiin työn toimeksiantajan organisaatio ja työtehtävät. Teoriaosan lopussa käsiteltiin mitä digitalisaatio on ja millainen on sen myötä tapahtunut työelämän muutos. Työn empiriaosassa tuotiin esille sähköpostihaastatteluiden avulla, millaisissa työtehtävissä ohjelmistorobotiikkaa on muualla julkishallinnossa hyödynnetty.
Empiriaosan lopussa esitettiin prosessikaaviot selvitettävien tilitysten osalta, joiden avulla pystyttiin määrittelemään, oliko työtehtävässä määrämuotoisia ohjelmoitavissa olevia prosesseja.
Loppupäätelmien perusteella voitiin todeta, että työmme on asiantuntijatyötä ja olemme päivittäin yhteydessä sidosryhmiimme eikä sitä voida korvata ohjelmistorobotiikkaa hyödyntäen. Prosessikaavioiden ja työvaiheisiin tarkemmin tutustuessani löysin kuitenkin yhden automatisoitavissa olevan kiellon, jolla on henkilötyövuosia säästäviä vaikutuksia. Opinnäytetyön lopussa tuotiin esille mahdollisia jatkotutkimuskohteita.